Hengitämme, siis olemme. Lue blogisarjastamme, miten hengittämiseen voi vaikuttaa, miksi pinnallinen hengitys on hyödyllistä tunnistaa ja miten hengittämiseen keskittyminen vaikuttaa jaksamiseen. Blogisarja on tuotettu yhteistyössä WellO2: kanssa.
Hengitys on meille niin itsestään selvää, että teemme sitä täysin ajattelematta. Siksi hengitys mukautuu huomaamattamme eri tilanteisiin hyvinkin herkästi. Esimerkiksi jännitys, kiireinen työpäivä tai stressi voivat muuttaa hengitystä pinnallisemmaksi.
Hengitys on automaattinen toiminto, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että se on ainoa sellainen, johon voit jonkin verran itse vaikuttaa? Voit halutessasi kiihdyttää hetkeksi hengitystäsi tai pidättää sitä, vaikka sukeltaessasi. Tämä tekee hengityksestä haavoittuvaisen. Hengitys on herkkä huomioimaan kehomme ulkopuolisia asioita, joihin emme välttämättä vielä tietoisesti kiinnitä huomiota. Oletko huomannut, että kun keskityt johonkin, alat vaistomaisesti pidättämään hengitystäsi? Joskus työpäivän aikana saatat vetää huomaamattasi syvään henkeä, ja tällä pyrit rauhoittamaan ajatuksiasi ja parantamaan keskittymistäsi.
Hengitys siis huomioi kaiken, mitä ympärillämme tapahtuu. Tästä syystä hengityksemme voi muuttua arjessa ilman, että oikeastaan kiinnitämme siihen huomiota. Koska hengitys on herkkä huomioimaan ulkoisia asioita, on se myös altis muutoksille. Joskus voikin käydä niin, että hengityksemme on jo pitkään ollut esimerkiksi hyvin pinnallista, emmekä ole kiinnittäneet siihen mitään huomiota. Tällöin esimerkiksi pieni mikrotauko, jolloin keskityt vain hengittämiseen, voi tehdä ihmeitä.
Oletko huomannut, että kun keskityt johonkin, alat vaistomaisesti pidättämään hengitystäsi? Joskus työpäivän aikana saatat vetää huomaamattasi syvään henkeä, ja tällä pyrit rauhoittamaan ajatuksiasi ja parantamaan keskittymistäsi.
Pinnallinen hengitys tarkoittaa sitä, että hengitämme vain keuhkojemme yläosilla. Saatamme pärjätä tällä hengitettävällä ilmamäärällä hyvin arjessa, mutta voimme esimerkiksi kärsiä niskahartiaseudun tai rintakehän kireydestä. Voi myös olla, että meille tulee ajoittain tarvetta huokailla tai vetää syvään henkeä. Lisäksi rasituksessa saattaa tuntua, että ilmamäärä ei riitä tai emme saa tarpeeksi “happea”, kuten moni tätä kuvailee.
Hengitys voi olla myös epätasapainoista. Tämä tarkoittaa sitä, että joko sisään- tai uloshengityksemme jää pinnalliseksi, vaikka toisinpäin hengitys olisikin hyvin rauhallista. On esimerkiksi hyvin tyypillistä, että sisäänhengitys jää hyvin lyhyeksi, mutta uloshengitys onnistuu pitkään ja rauhallisesti. Monissa hengitystä harjoittavissa liikuntalajeissa, kuten joogassa tai pilateksessa, saatetaan keskittyä voimakkaasti pitkään rauhalliseen uloshengitykseen. Pitkillä, voimakkailla uloshengityksillä voimme vaikuttaa kehomme ja mielemme rauhoittumiseen sekä palautumiseen.
Jos hengitys on epätasapainoista, eli sisäänhengitys ei tapahdu suhteessa samaan tapaan kuin uloshengitys, saattaa käydä niin, että tärkein hengityslihaksemme pallea ei liiku. Epätasapainoinen hengitys kiristää palleaa ja tällöin rauhoittamaan tarkoitetut hengitykset eivät toimi. Rauhoittavan hengityksen pitäisi liikuttaa palleaa, jonka liike hieroo vagushermoamme ja käynnistää kehon palautumisen ja rauhoittumisen reaktion.
Pitkillä, voimakkailla uloshengityksillä voimme vaikuttaa kehomme ja mielemme rauhoittumiseen sekä palautumiseen.
Pallea mahdollistaa pitkään ja syvään hengittämisen.
Jos hengitys on epätasapainoista, eli sisäänhengitys ei tapahdu suhteessa samaan tapaan kuin uloshengitys, saattaa käydä niin, että tärkein hengityslihaksemme pallea ei liiku. Epätasapainoinen hengitys kiristää palleaa ja tällöin rauhoittamaan tarkoitetut hengitykset eivät toimi. Rauhoittavan hengityksen pitäisi liikuttaa palleaa, jonka liike hieroo vagushermoamme ja käynnistää kehon palautumisen ja rauhoittumisen reaktion.
Ensimmäinen ja tärkein askel on pysähtyä hengityksen ääreen ja tunnustella mitä kehossani tapahtuu, kun hengität. Mikä liikkuu? Miten pitkä on ulos ja miten pitkä on sisäänhengitys? Miten hengitykseni muuttuu erilaisissa tilanteissa?
Kuten alussa mainittiin, hengitys on herkkä huomioimaan ulkoisia asioita, joihin me emme kiinnitä huomiota. Tämä tekee hengityksen tarkkailusta myös erityisen haastavaa. Kuinka tarkkailla omaa hengitystä? Hengityksen “huijaaminen” eli tarkkailu, ilman että muuttaa hengitystapaansa, voikin olla haastavaa.
Erilaisia vinkkejä ja ohjeita hengityksen tarkkailuun on paljon. Monissa pysähtymisen ja rauhoittumisen liikuntalajeissa hengityksen tarkkailuun opetetaan, mutta kannattaa silti kiinnittää huomiota hengitykseen kokonaisuutena. Tarkkaile esimerkiksi näitä asioita:
Seuraavassa blogitekstissä keskitytään enemmän hengitykseen rasitustilanteissa ja kerromme suomalaisesta innovaatiosta hengityksen harjoittamiseen ja tarkkailuun!
Blogisarjan toiseen osaan pääset täältä .
WellO2 on Kiuruvedellä kehitetty hengitysharjoituslaite, jolla on maailmanlaajuinen patentti. WellO2–laitteessa on ensimmäisenä maailmassa saatu hyvin yksinkertaiseen harjoitusmenetelmään yhdistettyä toiminnot, joiden avulla lyhyellä harjoittelulla voidaan vaikutta hengityselimistöön kokonaisvaltaisesti.
Olemme julkaisseet Cuckoossa kaksi uutta hengityshaastetta! Ota hengitysharjoitukset työpäiviisi mukaan osana taukojen pitämistä. Haasten suoritettuasi voit lunastaa alekoodin WellO2-verkkokauppaan, sekä osallistut WellO2-laitteen arvontaan!
Cuckooseen pääset tästä.
Mikäli olet uusi käyttäjä, rekisteröidy Cuckooseen täältä.
Blogisarja: Hengitys vaikuttaa suorituskykyyn ja stressinhallintaan