Työstressi – parhaat vinkit sen taklaamiseen

Tässä artikkelissa keskitymme haitallisen stressin tunnistamiseen, kitkemiseen ja sen muuttamiseen positiiviseksi stressiksi.​

Työstressi – mistä sen tunnistaa?​

Työtehtävät kasaantuvat, on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, työasiat pyörivät mielessä vielä iltamyöhään ja aika loppuu kesken. Työstressi kolkuttelee ovelle.

Kuulostaako tutulta?

Ajoittainen työstressi on monille meistä hyvinkin tuttua. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 tekemän työolobarometrin mukaan jopa puolet palkansaajista kokee haitallista stressiä työssään. Negatiivisen työstressin oireet vievät pahimmillaan viimeisetkin motivaation rippeet työtä kohtaan ja etenkin luovuutta vaativassa työssä työn laatu kärsii.

Pitkittynyt työstressi voi johtaa pahimmillaan työuupumukseen. Usein uupunut ihminen lähetetään sairauslomalle, mutta hän joutuu palaamaan täysin samoihin oloihin, joissa uupui aiemmin. Jos tilanne muuttuu todella pahaksi, työuupumusta kokeva työntekijä irtisanoutuu ja vaihtaa työpaikkaa.

Lue Cuckoon vierailevan kirjoittajan, työterveyden dosentti Helena Mirandan blogista, miten joustavilla työjärjestelyillä voidaan parantaa työkykyä ja pidentää työuraa.

Työstressi on lisääntynyt etätyöskentelyn myötä​

Etenkin uudessa työssä stressaantuneella stressitekijöiden taustalla voivat olla työn hallinnan, tuen ja osaamisen puute. Johto ei anna tarpeeksi aikaa uuden oppimiselle tai annetut työtehtävät ovat liian vaativia. Myös, jos työn vastuualue laajenee ja palautumiselle ei anneta mahdollisuutta työpäivän aikana, voivat ne aiheuttaa jopa työuupumusta.

Lisääntynyt tietokoneen ääressä työskentely on suuri kuormitustekijä, joka aiheuttaa yhä enemmän stressiä ja työuupumusta. Se on kuitenkin välttämätöntä useimmissa työtehtävissä työnkuvan sekä koronan aiheuttaman etätyöskentelyn takia.

Useat organisaatiot ovat siirtyneet hybridityöhön, joka aiheuttaa omat haasteensa hyvinvoinnin ja stressin hallinnan kannalta. Teimme hyvinvoinnin tueksi hybridityön oppaan, joka helpottaa juuri hybridityön haasteissa.

Kun stressaavat tekijät on havainnoitu, on aika toimia.

4 vinkkiä, joilla taklata työstressi:​

Seuraavaksi esittelemme neljä keinoa siihen, miten haitallista työstressiä voi lähteä taklaamaan.

1. Ennakointi​

Pitkittynyt työstressi voi olla hitaasti hiipivä ongelma, siksi siihen kannattaa puutua ennen kuin tilanne on edennyt liian vaikeaksi. Työstressin ennaltaehkäisy on mahdollista muuttamalla toimintatapoja ja mittaamalla hyvinvointia säännöllisesti. Myös johtajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä työmäärään ja työuupumuksen  oireisiin.

Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen määrällisten mittareiden, kuten sairauspoissaolojen, rinnalla tulisi olla ennaltaehkäisemisen tueksi tarkoitettuja mittausmenetelmiä. Näitä hyödyntämällä työhyvinvoinnin puutteesta johtuvat sairauspoissaolot voitaisiin saada minimiin.

2. Työn tuunaaminen​

Jos omat työrutiinit alkavat maistumaan puulta ja motivaatio uupuu, kannattaa työtä tuunata:

1. Vaihda työskentelypaikkaa – ota kuppi kuumaa ja istahda kahvilaan tekemään päiväksi töitä

2. Opi muiltaIdeoi asioita kollgeoidesi kanssa tai pyydä kollegaa tai alan osaajaa lounaalle keskustelemaan hänen tavastaan työskennellä. Muilta voi oppia uusia tapoja tarttua ongelmiin ja ratkaisuihin. 

3. Syö sammakkoBrian Tracyn kehittämä Eat the Frog -metodi, eli tee ensimmäisenä työpäivän tai viikon vaikein asia. Tadaa! Suurin stressin aihe on poistettu heti kättelyssä. 

4. Inspiroidu – Varaa kuukaudesta ainakin pari tuntia kiinnostavan asian opiskeluun tai inspiroivan webinaarin katseluun.

Testaa Cuckoota ja pidä 3 minuutin aktiivinen tauko omalla työpisteelläsi:

”Cuckoo on koettu hauskaksi tavaksi tauottaa päiviä ja erityisen hyödylliseksi etäpäivinä. Myös yhteisöllisyys viehätti ja se, että taukoja voi ottaa osaksi tiimipalavereita. Se rikkoo jäätä tilanteessa kun tilanteessa.”

Elina Koski, Human resources manager, Ensto

3. Työpaikan sitoutuminen​

Työn kuormittavuuden arviointi on hyvin yksilöllistä. Siksi johdon on vaikeaa vaikuttaa työn kuormittavuuteen, jos ei tiedä työntekijän henkilökohtaista kuormittavuuden sietokynnystä.

Jotta näihin asioihin voidaan puuttua ajoissa, tulee henkilöstön ja johdon välinen keskusteluyhteys olla avoin ja rakentava. Kun työntekijä huomaa työstressin jatkuvan ja vaikuttavan työskentelyyn, kertoo hän siitä parhaassa tapauksessa esihenkilölleen ja he voivat yhdessä purkaa stressin lähteen.

Työstressi on pitkittyneenä ikävä vaiva joka voi aiheuttaa suurempia ongelmia, kuten loppuun palamista. Hyvinvoinnista huolta pitäminen unohtuu usein työn tohinassa, mutta kun se kärsii, on työtä haastavampaa tehdä laadukkaasti.

Onneksi työstressiin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan sekä työpaikan tuen avulla. Omaan hyvinvointiin panostaminen töissä auttaa sen edistämisessä myös vapaa-ajalla. Hyvinvoiva työntekijä on myös yrityksen etu.

”Onnistuneet interventiot työhyvinvoinnin saralla tarvitsevat työpaikan sitoutumista, eivät ainoastaan työntekijän ajattelun tai toiminnan muutosta.​”

4. Tauot palautumisen edellytyksenä​

Työpäivä on juuri päättynyt ja pääset vapaa-ajan viettoon. Ihanaa! Vapaa-aikana olisi tärkeää pystyä palautumaan työpäivän rasituksista. Koska psykologiseen palautumiseen vapaa-ajalla ei ole yhtä kaikille sopivaa keinoa, eri tavat sopivat eri ihmisille. Jotkut nauttivat ulkoilusta, jotkut taas liikunnasta ja toiset rentoutuvat parhaiten käsitöiden parissa.

Mutta mitä jos huomaatkin usein olevasi vain todella väsynyt ja nuutunut eikä energiaa tunnu riittävän vapaa-ajan aktiviteetteihin? Jos haluat olla energinen myös työajan ulkopuolella, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota työtapoihin ja siihen, pidätkö tarpeeksi taukoja työpäivän aikana.

Alla oleva kaavio havainnollistaa hyvin työpäivän aikana pidettävien mikrotaukojen merkitystä henkilön energiatasoille.

Vihreä käyrä kuvaa henkilön energiatasoja päivänä, jolloin hän istuu koneen ääressä koko päivän.

Keltainen käyrä kuvaa energiatasoja silloin, kun henkilö on tehnyt aamulla pitkän ja rankan treenin, jonka jälkeen istahtaa koneen ääreen loppupäiväksi.

Pinkki käyrä kuvaa tilannetta, jossa henkilö pitää lyhyitä säännöllisiä taukoja päivän aikana. Kuten huomata saattaa viimeisessä skenaariossa energiatasot pysyvät tasaisen korkealla ja ovat huomattavasti korkeammalla myös päivän päätteksi.

Nykyään työstä irtautuminen ja taukojen pitäminen pois tietokoneen äärestä on entistä tärkeämpää lisääntyneen etätyöskentelyn johdosta. Taukojen avulla työn kuormitus vähenee ja palautuminen helpottuu.​

Lähteet:

Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. (2016). Vaikuttava työuupumusinterventio: Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita.

Bakker, A. B. & Demerouti, E. (2017). Job Demands–Resources Theory: Taking Stock and Looking Forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3), 273-285.

Hakanen, J. & Perhoniemi, R. (2012). Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Helsinki: Työterveyslaitos.

Manka, M.-L. & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi

Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (Toim.). (2017). Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Työelämän kehittäminen. Työolobarometri.

Työterveyslaitos. (2020). Toimiva työyhteisö. Työhyvinvointi [verkkosivu].

Tehokkuutta työpäiviin Cuckoon avulla

Cuckoo on hyvinvointisovellus, josta löydät yli 1 000 fysioterapeutin suunnittelemaa taukoliikuntavideota. Cuckoo tuo säännölliset, lyhyet tauot rytmittämään työpäivää sekä auttamaan palautumisessa jo työaikana sekä sen jälkeen.

Cuckoon pelilliset ominaisuudet houkuttelevat ja muistuttavat pitämään taukoja: jokaisesta tauosta ja merkitystä aktiviteetista saat pisteitä, kerrytät streakia ja näet edistymisesi.

Pelillistettyä hyvinvointia työpäivään

Keräämällä pisteitä etenet kartalla ja voit osallistua kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja! Jos yritykselläsi on Cuckoo käytössä voit myös seurata työkavereidesi etenemistä, muodostaa sisäisiä tiimejä sekä haastaa kollegoita. Cuckoota käyttää jo reilut 200 eri yritystä ja organisaatiota.

Cuckoo-hyvinvointisovellus edistää tutkitusti työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan Cuckoon aktiivisella käytöllä on positiivinen vaikutus sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sairauspoissaoloja pystyttiin vähentämään Cuckoon käytöllä kolmen kuukauden intervention aikana 0,5 päivää/henkilö. Muita koettuja hyötyjä Cuckoo-sovelluksen käytöstä oli parantunut palautuminen ja lisääntynyt yhteisöllisyyden kokemus työpaikalla. Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Lisää sisältöä työpäivän tueksi

Cuckoon uusi ominaisuus: Tilastot motivoimassa ja tukemassa taukoliikuntaa

Me Cuckoolla kehitämme jatkuvasti sovellustamme vastataksemme paremmin käyttäjiemme tarpeisiin ja tarjotaksemme entistä paremman käyttökokemuksen. Tavoitteenamme on motivoida käyttäjiä pitämään säännöllisesti taukoja työpäivän aikana ja huolehtimaan kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan.

Laatikkohengitys: Yksinkertainen tekniikka stressin hallintaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen

Yhä hektisemmässä maailmassa helppojen ja tehokkaiden stressinhallintakeinojen tarve on suurempi kuin koskaan. Me Cuckoolla uskomme, että yksinkertaisilla mutta tehokkailla työkaluilla voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Yksi tällainen työkalu on laatikkohengitys, jota käyttävät esimerkiksi huippu-urheilijat stressin hallitsemiseksi, keskittymisen parantamiseksi ja resilienssin vahvistamiseksi.

Aivosumu – Miten työn säännöllinen tauottaminen ehkäisee sitä

Moni meistä on kokenut tilanteen, jossa ajatus ei kulje, keskittyminen on vaikeaa ja yksinkertaisetkin tehtävät tuntuvat raskailta. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä aivosumu. Se ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, mutta siitä kärsivät voivat tuntea itsensä väsyneiksi, hämmentyneiksi ja tehottomiksi.