Työnantajamielikuva on rekrytoinnin työkalu – voimavara, joka vetää puoleensa alansa parhaimmistoa vuodesta toiseen. Miten luodaan positiivinen työnantajakuva? Mitkä ovat parhaat käytännöt tänä päivänä?
Työnantajamielikuva koostuu ajatuksista ja mielipiteistä yrityksestäsi, joita työnhakija pyörittelee mielessään valikoidessaan uutta työpaikkaa: Vaikuttaako työilmapiiri hyvältä? Seurataanko työnteossa oikeita arvoja? Otetaanko työntekijöiden hyvinvointi huomioon?
Työnantajamielikuva on rekrytoinnin työkalu – voimavara, joka voi parhaassa tapauksessa vetää puoleensa alansa parhaimmistoa vuodesta toiseen. Maineesi työnantajana ennakoi osaamisen saatavuutta ja toimii siten myös kasvun mahdollistajana.
Työnantajamielikuvaa kehittämään siis, mutta miten? Työsuhdeauto, palkka, vai etätyön mahdollisuus – mikä on paras tapa luoda houkutteleva työpaikka?
Tämän päivän työnhakijat arvostavat työssään muutakin kuin työsuhde-etuja, ja varsinkin nuoremmat sukupolvet hakevat myös merkityksellisyyttä ja tiettyjä arvoja työstä.
Työnantajamielikuva on rekrytoinnin työkalu – voimavara, joka voi parhaassa tapauksessa vetää puoleensa alansa parhaimmistoa vuodesta toiseen.
Positiivisen työnantajamielikuvan avulla voimme erottua joukosta ja pääsemme kilpailemaan huippuosaajista, pystymme ennakoimaan tulevaa rekrytointitarvetta, ja vähennämme henkilöstön vaihtuvuutta.
Osaajapula uhkaa tehokasta rekrytointia monella alalla, ja lähes 70 % työnantajista kokee oikean osaamisen löytämisen haasteena. Tarvetta kyvykkäille työntekijöille on, mutta sopivat ehdokkaat näyttävät oleva kiven alla.
Mikä siis avuksi – onko oikean osaamisen houkuttelemiseen keinoja?
Tässä kohtaa yrityksen maine kantaa pitkälle ja työnantajamielikuvan avulla voimme tuoda kykyjen hakuun tarvittavan buustin.
Työnhakijat tekevät myös enenevästi taustatutkimusta haettavista työpaikoista, ja positiivinen työnantajamielikuva onkin ennen kaikkea erottavuustekijä työmarkkinoilla.
Positiivinen työnantajamielikuva on tehokas työkalu varsinkin kasvavan yrityksen rekrytointitarpeisiin. Hyvä työpaikka houkuttelee hakijoita ja parhaassa tapauksessa työpaikkailmoitukselle ei ole ollenkaan tarvetta. Tyytyväiset työntekijät puhuvat puolestaan ja hakijamäärä kasvaa.
Paras tapa luoda vahva työnantajakuva onkin nykyisiin työntekijöihin panostaminen ja parhaan mahdollisen työpaikan luominen. On kuitenkin tärkeää myös kehittää työnantajakuvaa aktiivisesti olemalla läsnä työmarkkinoilla ja työnhakijoiden keskuudessa.
Työnhakijat vaihtavat ajatuksia ja tietoa työpaikoista keskenään. Varsinkin internetin ja sosiaalisen median myötä yrityksen maine leviää nykyään nopeasti. Tätä kannattaa hyödyntää myös työnantajamielikuvan kehittämisessä, eli työnantajabrändäämisessä.
Oman maineen ehostaminen työnantajana toimii monella tapaa kuten tavanomainen markkinointi, ja siinä voi soveltaa samoja työkaluja.
Yrityksen verkkosivut ovat hyvä alusta oman työnantajamielikuvan kehittämiselle, ja on usein ensimmäinen asia jonka hakija tarkistaa verkossa. Sivuilla voi kertoa minkälaista työnteko omassa yrityksessä on, sekä tarkentaa mitä osaamista haetaan juuri nyt.
Lisäksi yrityksen sosiaalisen median sivut ovat tehokas tapa tuoda omaa yritystä esiin työnantajana ja työpaikkana. Alustoista LinkedIn on työnhakijoiden vahva ykkönen, mutta varsinkin nuorempien aikuisten keskuudessa myös muut kanavat, kuten YouTube ja Tiktok, ovat yleistyneet. Voit katsoa tästä esimerkiksi henkilöstöpalveluita tarjoavan Baronan TikTok -sivu, joka on suunnattu nuoremmille työnhakijoille.
Työnantajabrändäämisessä tulee ottaa huomioon sekä hakijan toiveet että omat rekrytointitarpeet, mutta miten oman ihannetyöntekijän huomio kiinnitetään työmarkkinoilla?
Työntekijät etsivät palkan ja työsuhde-etujen lisäksi useassa tapauksessa myös itselleen sopivia arvoja ja merkityksellisyyttä työstä. Työnhakijalle on kasvavassa määrin tärkeää löytää työ, joka sopii omaan luonteeseen, vastaa omaa visiota maailmasta, ja täyttää omat odotukset esimerkiksi työn haasteista ja työstressin tasosta.
Työnantajamielikuvalla kerromme arvoistamme, toimintatavoistamme, ja siitä mikä on kenties laajempi vaikuttavuutemme yhteiskunnassa. Vahva työnantajamielikuva on hakijalle samaistuttava ja innosttaa hakemaan paikkaa.
Lopulta voimme myös eritellä työnhakijalle minkälaista kykyä etsimme. Ennakoivalla työnantajabrändäämisellä voimme vastata tulevaisuuden rekrytointitarpeisiin antamalla selkeän kuvan yrityksemme tulevasta kehityksestä ja suunnitelmista.
Työnantajabrändäyksessä on tärkeää seurata vallitsevaa tilannetta. Tietävätkö työnhakijat yrityksemme olemassaolosta ja mikä on heidän mielikuvansa meistä?
Oman työnantajamielikuvan selvittämisessä voi hyödyntää nykyisiä työntekijöitä. Henkilöstökyselyllä selviää, mitä he tiesivät ja mikä oli heidän kuvansa yrityksestä ennen rekrytointia. Samalla voi kysyä mitkä asiat tekevät työntekijöiden mielestä juuri teidän yrityksestä hyvän työpaikan, ja hyödyntää tietoa tulevassa työnantajabrändäyksessä.
Kannattaa myös seurata yllä mainittuja sosiaalisen median kanavia ja lukea mitä työnhakijat ja nykyiset työntekijät keskustelevat yrityksestäsi. Lisävinkkinä voidaan mainita verkon keskustelukanavat ja työnhakijoille suunnatut palvelut.
Lopulta paras indikaatio positiivisesta työnantajamielikuvasta on uuden osaamisen löytäminen.
Lopulta paras indikaatio positiivisesta työnantajamielikuvasta on uuden osaamisen löytäminen.
Esimerkiksi Quora -sivustolla käyttäjät keskustelevat usein työnantajista ja työntekijäkokemuksista. Lisäksi Tunto-, ja Glassdoor -sivustoilla käyttäjät jakavat tietoa työnantajista, palkoista, ja monesta muusta. Nämä kannattaa tarkistaa ja osallistua tarvittaessa keskusteluun työnantajan näkökulmasta.
Lopulta paras indikaatio positiivisesta työnantajamielikuvasta on uuden osaamisen löytäminen – onko rekrytointi-tuubissa tarpeeksi ehdokkaita? Asettamalla selkeät tavoitteet rekrytoinnille ja seuraamalla tämän kehitystä saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan työnantajamielikuvaa tulisi kehittää.
Lopulta paras indikaatio positiivisesta työnantajamielikuvasta on uuden osaamisen löytäminen – onko rekrytointi-tuubissa tarpeeksi ehdokkaita? Asettamalla selkeät tavoitteet rekrytoinnille ja seuraamalla tämän kehitystä saamme arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan työnantajamielikuvaa tulisi kehittää.
Cuckoo on hyvinvointisovellus, josta löydät yli 1 000 fysioterapeutin suunnittelemaa taukoliikuntavideota. Cuckoo tuo säännölliset, lyhyet tauot rytmittämään työpäivää sekä auttamaan palautumisessa jo työaikana sekä sen jälkeen.
Cuckoon pelilliset ominaisuudet houkuttelevat ja muistuttavat pitämään taukoja: jokaisesta tauosta ja merkitystä aktiviteetista saat pisteitä, kerrytät streakia ja näet edistymisesi.
Keräämällä pisteitä etenet kartalla ja voit osallistua kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja! Jos yritykselläsi on Cuckoo käytössä voit myös seurata työkavereidesi etenemistä, muodostaa sisäisiä tiimejä sekä haastaa kollegoita. Cuckoota käyttää jo reilut 200 eri yritystä ja organisaatiota.
Cuckoo-hyvinvointisovellus edistää tutkitusti työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan Cuckoon aktiivisella käytöllä on positiivinen vaikutus sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sairauspoissaoloja pystyttiin vähentämään Cuckoon käytöllä kolmen kuukauden intervention aikana 0,5 päivää/henkilö. Muita koettuja hyötyjä Cuckoo-sovelluksen käytöstä oli parantunut palautuminen ja lisääntynyt yhteisöllisyyden kokemus työpaikalla. Lue lisää tutkimuksesta täältä.
“Työmme vaatii kykyä keskittyä monen tunnin ajan, minkä takia esimerkiksi Cuckoon mindfulness tauot ovat olleet todella hyödyllisiä meidän työntekijöillemme.”
“Tämä teidän koko konsepti oon niin mahtava! Tämä OIKEASTI toimii. Tää konsepti on ihan uskomaton! Kiitos siitä. Ja tän avulla niitä taukoja oikeasti tulee pidettyä ja niitä haluaa pitää, koska tulee halu kerätä lisää niitä pisteitä – aikuinenkin mieli toimii lapsen lailla”
“Cuckoohon menin mukaan hieman vastahakoisesti (”länsimaista hapatusta” ajattelin), mutta se on kyllä ihan loistava; tauot ovat riittävän lyhyitä ja ytimekkäitä, että ne pystyy ottamaan jokapäiväiseksi rutiiniksi, mutta silti niistä saa hyvin virtaa!”
Työuupumus – Sallan tarina työuupumusta kohti ja sieltä pois