Parempi työkyky joustoilla ja ihmisten kohtaamisilla

Tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti Helena Miranda käsittelee tutkimustiedon valossa joustavien työjärjestelyjen ja yhteisöllisyyyden merkitystä työkyvylle.

Cuckoon vieraileva kirjoittaja Helena Miranda on lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti.

Tässä kolmen blogin sarjassa hän käy läpi uusimpaan tutkimustietoon perustuvia työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä keinoja, jotka kannattaisi ottaa käyttöön jokaisessa suomalaisessa työpaikassa.

Miten työnantaja voi tukea ja lisätä työntekijöiden työkykyä? Tätä kysymystä pohditaan jokaisella työpaikalla, johtoryhmässä, HR:ssä, esimieskoulutuksissa, henkilöstöpalavereissa ja työterveyshuolloissa.

Tuskin kenellekään näissä pohdinnoissa mukana olleelle tulee yllätyksenä se, että työkyky on kokonaisuus, jonka tukeen ei ole yhtä ratkaisua, joka olisi skaalattavissa kaikille työntekijöille. ”One size fits all” -ajattelu ei siis oikein toimi.

Se, mikä toimii, on ”One size fits some” eli ”Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle.” Työntekijät ovat erilaisia ja niin myös työkyky ja siihen liittyvät seikat ovat yksilöllisiä. Työkyvyn optimaaliseksi tukemiseksi yrityksessä tarvitaan eri työntekijöille ja eri tilanteisiin erilaisia keinoja.

Onneksi työkyky on aihe, josta tieteellistä ja sovellettua tutkimustietoa on runsaasti tarjolla, joten näitä keinoja ei tarvitse itse keksiä. Keinot pitää vaan osata hienosäätää omien työntekijöiden ja työyhteisöjen tarpeisiin.

Kerron tässä blogisarjassa niistä keinoista, joita uusimman tutkimustiedon valossa voi lämpimästi suositella lisättäväksi suomalaisilla työpaikoilla.

Miten joustavat työjärjestelyt ja työkyky liittyvät toisiinsa?

Aloitetaan joustavista työjärjestelyistä. Tällaisia ovat mm. joustava aikataulutus, ns. job sharing eli yhden ihmisen työn jakaminen kahden tai useamman työntekijän kesken, mahdollisuus työskennellä etänä, ylityön korvaaminen palkan sijaan vapaa-aikana, lomien tai vapaiden pitäminen pidemmissä jaksoissa, ja asteittainen tai osittainen työhön paluu poissaolon jälkeen tai eläkkeelle siirryttäessä.

Työnantajan tarjoamat joustot lisäävät työntekijän hallinnan tunnetta ja kokemusta valinnan mahdollisuuksista liittyen omaan työhön ja työuraan.

Työkyky ja tuottavuus vaihtelevat paljon välillisten tekijöiden kautta. Näitä tekijöitä ovat mm. hallinnan ja pystyvyydentunne, työtyytyväisyys, ajatukset työn vaihtamisesta, ja työn ja vapaa-ajan mielekäs tasapaino. Työnantajan tarjoamat joustot lisäävät työntekijän hallinnan tunnetta ja kokemusta valinnan mahdollisuuksista liittyen omaan työhön ja työuraan.

Silloin kun ihminen kokee, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa itse asioihin ja tilanteisiin, hän on valmis ponnistelemaan työssään enemmän, on motivoituneempi, tyytyväisempi ja tuottavampi. Hän on valmis panostamaan työhönsä muunkin kuin vain rahallisen korvauksen takia.

Työtyytyväisyyttä lisää joustava työaika, palkallinen vapaa (ylityöstä kertynyt vapaa, vuorotteluvapaa) ja etätyömahdollisuus kotoa käsin. Palkallinen vapaa ja etätyö vähentävät puolestaan työpaikan vaihtamissuunnitelmia. Lisäksi mahdollisuus pitää ylityötunnit ja lomarahat vapaana lisäävät merkitsevästi tyytyväisyyttä vapaa-aikaan.

Osa-aikaisella työllä työkyky paranee ja työura pitenee

Osa-aikainen työ tai lyhyempi työaika – silloin kun se on työntekijän tarpeiden mukaista – voi auttaa selviytymään työkykyisempänä sellaisissa elämän vaiheissa, joihin usein liittyy merkittävää lisäkuormitusta (pienet lapset, ikääntyvät vanhemmat, oma sairastuminen, opiskelu työn ohessa tms.).

Suomessa on vapaaehtoisia työaikajärjestelyitä ollut tarjolla vähemmän verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai keski-Euroopan maihin kuten Hollantiin, kertovat mm. OECD:n tekemät selvitykset.

Sairausloma on Suomessa valitettavan usein toistuva keino työntekijälle selviytyä työssään eläkeikään, koska tilapäistä työajan lyhentämistä ei työntekijän toiveista huolimatta pystytä tai haluta järjestää.

Ei siis ihme, että tutkimuksissa on havaittu organisaation tarpeesta lähtöisin tai sen etujen sanelemien työjärjestelyiden olevan yhteydessä kielteisiin terveysvaikutuksiin. Esimerkkeinä ovat määräaikaiset, ns. pätkätyösopimukset, ei-vapaaehtoinen osa-aikatyö tai pakotettu etätyö (kuten korona-aikakin osoitti).

Osa-aikainen työskentely tilapäisesti tai pysyvästi terveysongelmien takia tai sairauspoissaolon jälkeen on tutkitusti toimiva keino lisätä henkilöstön työkykyisiä päiviä ja vuosia.

Osa-aikainen työskentely tilapäisesti tai pysyvästi terveysongelmien takia tai sairauspoissaolon jälkeen on tutkitusti toimiva keino lisätä henkilöstön työkykyisiä päiviä ja vuosia. Käyttämällä osasairauspäivärahaa voidaan nopeammin palauttaa työntekijän täysi työkyky ja vähentää riskiä sille, että työntekijä syrjäytyy kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (joka voi työnantajalle tulla kalliiksi ja romahduttaa työntekijän talouden).

Testaa Cuckoota ja pidä 3 minuutin aktiivinen tauko omalla työpisteelläsi:

”Cuckoo on koettu hauskaksi tavaksi tauottaa päiviä ja erityisen hyödylliseksi etäpäivinä. Myös yhteisöllisyys viehätti ja se, että taukoja voi ottaa osaksi tiimipalavereita. Se rikkoo jäätä tilanteessa kun tilanteessa.”

Elina Koski, Human resources manager, Ensto

Minäkin haluan kokeilla Cuckoota!

Joustavuus luo aitoa vaikuttavuutta

Yksi usein kuultu este työn joustoihin on se, että ”ei yhden kohdalla voi joustaa, sitten sitä haluavat kaikki”. Se lienee myytti. Kaikki työntekijät eivät tarvitse eivätkä halua työaikajärjestelyitä tai muita räätälöintejä.

Moni on tyytyväinen selkeään työnkuvaansa, fyysiseen työpaikkaansa ja säännölliseen, kokoaikaiseen työaikaansa, ja jos ylitöitä joutuu tekemään, korvaus otetaan mielellään rahallisesti. He haluavat pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Tietoisuus siitä, että joustavuutta tarvittaessa löytyy, usein riittää.

Kaikki työntekijät eivät tarvitse eivätkä halua työaikajärjestelyitä tai muita räätälöintejä. Tietoisuus siitä, että joustavuutta tarvittaessa löytyy, usein riittää.

Suurimmalle osalle työntekijöistä tulee kuitenkin elämässään eteen vaihe, jolloin joustavista järjestelyistä olisi selvästi apua. Koko organisaatio pitää opettaa ymmärtämään, että kyseessä on työhön liittyvä etu, josta hyötyvät kaikki. Sen käyttö ei lisää eriarvoisuutta tai epäoikeudenmukaisuutta, vaan päinvastoin: kun työntekijä tarvitsee joustavuutta, sitä on tarjolla.

Joustavuus luo aitoa vaikuttavuutta. Hyöty työnantajalle näkyy yleensä parhaiten pidemmällä aikavälillä: työntekijöiden sitoutumisena, tuottavuuden paranemisena, säästyvinä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksina.

Lyhyellä aikavälillä joustavuus työjärjestelyissä on potentiaalinen rekrytointivaltti kiristyvässä kilpailussa osaavista työntekijöistä.

Voiko työkyky parantua kahvitauolla?

Toinen suositeltava työkyvyn tukikeino, joka myöskin on alikäytössä, liittyy tarpeeseemme olla osa yhteisöä. Etenkin koronan aiheuttaman etä- ja hybridityön lisääntymisen takia ihmiset kokoontuvat vähemmän toimistolle ja työasioiden ulkopuolinen kanssakäyminen vähenee.

Jo ennen koronapandemian alkua on monella työpaikalla ollut havaittavissa perinteisten sosiaalisten kohtaamisten vähenemistä. Työpisteen ääressä yksinään eväiden syöminen tai kahvin juominen on entistä yleisempää.

Yksinäisyyden vaikutukset terveyteen vastaavat vakavuudeltaan tupakoinnin haittavaikutuksia ja ovat moninkertaiset esimerkiksi ylipainon terveysvaikutuksiin verrattuna

Tiimien kalentereihin ei yhteisiä lounas- tai kahvihetkiä ole välttämättä aikataulutettu, eikä avotilojen kahviautomaatin luona niille ole oikein tilaakaan. Pikkujouluihin ei osallistuta enää entiseen tapaan ja Tyky-päivätkin on saatettu kokonaan karsia budjetista.

Korona on vauhdittanut eristäytymistä muista. Työhyvinvointi vaatii entistä enemmän panostusta yhteisöllisyyteen.

Tämä on surullinen trendi, koska voidakseen hyvin ihminen tarvitsee ihmistä, kotona ja työssä. Yksinäisyyden vaikutukset terveyteen vastaavat vakavuudeltaan tupakoinnin haittavaikutuksia ja ovat moninkertaiset esimerkiksi ylipainon terveysvaikutuksiin verrattuna.

Yksinäisyyden ehkäiseminen pitäisi nostaa kansantautien ehkäisyn kanssa samalle tasolle, vaikka sitten lainsäädännöllisin keinoin. Niin suuri vaikutus sillä on kansanterveyteen.

Kuuluminen johonkin joukkoon, oleminen osa jotain ryhmää on yksi merkittävin työssäkäyntiin liittyvä arvo ihmiselle. Se on monelle SE syy jaksaa mennä joka maanantaiaamu töihin. Hyvä työpaikka tarjoaa mahdollisuuden tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja parhaimmillaan vaikka ystävystyä (miksei rakastuakin).

Hyvässä työpaikassa saa kokea yhteenkuuluvuuden, yhdessä tekemisen ja yhdessä onnistumisen tunnetta, ja iloa. Jaettu ilo on paras ilo.

Sosiaaliset kohtaamiset tuntuvat koko kehossa

Myönteisten sosiaalisten kohtaamisten fysiologiset vaikutukset ovat huikeita. Niiden myötä aukeaa mm. aivojen ja kehon oma ”lääkekaappi” tuottamaan useita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hormoneja ja hermovälittäjäaineita (mm. endorfiini, dopamiini, oksitosiini, serotoniini). Näiden merkitys mm. mielenterveyteen, uneen, kivunhallintaan, aineenvaihduntaan ja puolustusjärjestelmään on todistettu lukuisissa tutkimuksissa.

Ilon kokeminen yhdessä lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, puskuroi stressin negatiivisia vaikutuksia ja tehostaa työstä palautumista

Sosiaalisten kohtaamisten parasta antia on saada kokea yhdessä iloa. Ilo aktivoi ihmistä toiminnallisesti ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta (toimii ”sosiaalisena liimana”). Ilon kokeminen puskuroi stressin negatiivisia vaikutuksia, se riisuu stressin ”aseista” mm. vähentämällä stressihormoni kortisolin tuotantoa. Palautuminen työstä tehostuu.

Tiimin resilienssin eli muutosjoustavuuden lisääntymisellä on monia positiivisia vaikutuksia

Ilo on laadukkaan työn tae

Työn tekemisen ja työpaikalla olemisen hauskuutta kokeva työntekijä on tarkkaavaisempi, uteliaampi ja oppimiskykyisempi, eikä hän pelkää tehdä kysymyksiä, tai tarjota ajatuksiaan, osaamistaan ja apuaan (ilo ja anteliaisuus /jalomielisyys linkittyvät yhteen).

Ilo on onneksi herkästi tarttuvaa. Kun tiimissä koetaan yhdessä iloa, tiimin resilienssi eli muutosjoustavuus lisääntyy. Se näkyy yhteistyön vahvistumisena, kuormituksen ja työstressin hallinnan parantumisena, ja taitona löytää luovia ja toimivia ratkaisuja erityisesti vastoinkäymisten edessä. Ilo on laadukkaan työn tae.

Tehokkuutta työpäiviin Cuckoon avulla

Cuckoo on hyvinvointisovellus, josta löydät yli 1 000 fysioterapeutin suunnittelemaa taukoliikuntavideota. Cuckoo tuo säännölliset, lyhyet tauot rytmittämään työpäivää sekä auttamaan palautumisessa jo työaikana sekä sen jälkeen.

Cuckoon pelilliset ominaisuudet houkuttelevat ja muistuttavat pitämään taukoja: jokaisesta tauosta ja merkitystä aktiviteetista saat pisteitä, kerrytät streakia ja näet edistymisesi.

Pelillistettyä hyvinvointia työpäivään

Keräämällä pisteitä etenet kartalla ja voit osallistua kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja! Jos yritykselläsi on Cuckoo käytössä voit myös seurata työkavereidesi etenemistä, muodostaa sisäisiä tiimejä sekä haastaa kollegoita. Cuckoota käyttää jo reilut 200 eri yritystä ja organisaatiota.

Cuckoo-hyvinvointisovellus edistää tutkitusti työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan Cuckoon aktiivisella käytöllä on positiivinen vaikutus sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sairauspoissaoloja pystyttiin vähentämään Cuckoon käytöllä kolmen kuukauden intervention aikana 0,5 päivää/henkilö. Muita koettuja hyötyjä Cuckoo-sovelluksen käytöstä oli parantunut palautuminen ja lisääntynyt yhteisöllisyyden kokemus työpaikalla. Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Yrityksille - Varaa demo Omaan käyttöön - Kokeile ilmaiseksi

Lisää aiheesta

Miten luoda hyvä työilmapiiri? Amel Gailyn 6 vinkkiä

Tässä artikkelissa tarkastellaan hyvää työilmapiiriä ja miten se auttaa sekä työyhteisön että koko organisaation menestykseen.
Lue lisää

Työssä jaksaminen: 5 vinkkiä hyvinvoinnin parantamiseksi

Tässä artikkelissa käsittelemme työssä jaksamista ja annamme viisi vinkkiä siihen, miten työhyvinvointia ja työssä jaksamista voi parantaa.
Lue lisää

Henkinen työhyvinvointi – avain tuottavuuteen ja työssä viihtymiseen

Tässä artikkelissa tarkastellaan henkistä työhyvinvointia ja miten sitä parantamalla voidaan saavuttaa parempaa työmotivaatiota, sitoutumista ja tuottavuutta yrityksessä.
Lue lisää
Kaikki saman aihealueen artikkelit

Sinulle

Organisaatioille

Pikalinkit

Mikä on mikrotauko ja miksi se on tärkeä?Miten luoda yhteisöllinen yrityskulttuuri: 5 sääntöä