Facebook pixel

Kehitä työhyvinvointia näillä neljällä keinolla

Mitä työhyvinvointi on? Tässä artikkelissa autamme ymmärtämään työhyvinvoinnin osa-alueita ja annamme käytännön keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Miksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa?​

Työhyvinvointi on yrityksen näkökulmasta tärkeä tarkastelun kohde, sillä työhyvinvointi on yksi sen keskeisimmistä kilpailutekijöistä. Aineettoman pääoman, kuten organisaation työntekijöiden, vaikutus organisaation tulokseen on jopa 50–90 prosenttia. Mutta miten edistää työhyvinvointia?

Työhyvinvoinnin ollessa hyvällä tasolla työntekijät ovat motivoituneita, vastuullisia ja joustavia, ja tällä suora vaikutus yrityksen tulokseen. Työhyvinvointi vaikuttaa myös organisaation tiedonkulkuun sekä yhteistyöhön, joten yksilöiden hyvinvointi on tärkeää myös koko yhteisön kannalta.

Tässä artikkelissa autamme ymmärtämään työhyvinvoinnin osa-alueita ja annamme käytännön keinoja, joilla työhyvinvointia voi kehittää. Voit lukea lisää tutkimustietoon perustuvista keinoista, joilla tukea työkykyä.

Miten edistää työhyvinvointia?

Työhyvinvointi rakentuu monista arjen tekijöistä, ja sen edistäminen vaatii sekä työntekijöiden että työnantajan panosta. Keskeistä on luoda olosuhteet, joissa työn tekeminen on mielekästä, kuormitus hallittua ja palautuminen mahdollista.

Käytännössä työhyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi selkeillä tavoitteilla, realistisella työnjaolla sekä riittävällä tuella niin esihenkilöiden kuin työyhteisön puolelta. Myös säännöllinen tauottaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon kunnioittaminen ovat keskeisiä elementtejä.

Työhyvinvointi ei synny pelkästään yksittäisistä virkistyspäivistä, vaan jokapäiväisistä teoista ja rakenteista, jotka tukevat jaksamista, motivaatiota ja yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan työhyvinvointi näkyy paitsi yksilön hyvinvointina myös koko organisaation menestyksenä.

Työhyvinvointi ja työnantajan vastuu​

Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen osa työnantajan vastuuta ja nykyaikaista johtamista. Johtamisella on suora vaikutus siihen, millaisena työntekijät kokevat arjen työssään: turvallisena, kuormittavana vai innostavana.

Organisaation hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti esihenkilön vuorovaikutustaidot, läsnäolo arjessa, jatkuva kehittymishalu sekä kyky ymmärtää työntekijöiden erilaisia tarpeita. Myös ikäjohtamisella on tärkeä rooli: hyvä johtaminen huomioi eri-ikäisten työntekijöiden voimavarat, elämäntilanteet ja motivaatioita tukevat tekijät.

Hyvä johtaja johtaa sekä asioita että ihmisiä. Hän rakentaa luottamusta, mahdollistaa avoimen keskustelun ja huolehtii siitä, että jokainen kokee olonsa arvostetuksi ja nähdyksi. Kun johtaminen on kunnossa, on helpompi tunnistaa myös ajoissa tilanteet, joissa työntekijä kaipaa tukea tai palautumisen mahdollisuuksia. Lue lisää aiheesta työhyvinvoinnin johtaminen.

Työhyvinvoinnin osa-alueet

Käytännön tasolla työhyvinvointi näkyy arjessa työn mielekkyytenä, resilienssinä ja tasaisena suorituskykynä. Se on monen tekijän summa ja syntyy työyhteisön yhteistyönä. Tarkoituksellisuuden tunne, luottamus omaan osaamiseen, päätöksenteon ja vaikuttamisen mahdollisuudet omassa työssä ovat avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta.

Työhyvinvointi koostuu useista erillisistä osa-alueista. Työhyvinvointia voidaan edistää ymmärtämällä eri osa-alueet ja kehittämällä niitä esimerkiksi seuraavasti:

1. Työhyvinvointi ja sisäinen motivaatio​

Sisäisesti motivoitunut työntekijä motivoituu itse työnteosta sekä siitä, että hän tietää voivansa kehittyä. Sisäinen motivaatio kannustaa pitkäjänteiseen toimintaan ja kasvattaa itseluottamusta sekä tehokkuutta. Se on yksi luovuuden kantavista voimista, sillä ilman sisäistä motivaatiota flow-tilaan pääseminen on vaikeampaa ja työtehtävien jäsentäminen ei ole selkeää.

Työntekijän sisäistä motivaatiota kasvattaa hallinnan tunne; itselle sopivien tehtävien tekeminen ja oman osaamisen hyödyntäminen. Työntekijöiden sisäistä motivaatiota voidaan edistää keskustelemalla työn merkityksestä, toiveista ja taidoista, joita he haluaisivat kehittää itsessään. Kun työntekijän ääni saadaan kuuluviin, voitte yhdessä edistää työn mielekkyyttä ja merkitystä – samalla myös työhyvinvointi paranee.

2. Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys

Vastavuoroisuus lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, joiden on todettu olevan yhteydessä pienenevään sairastavuuteen sekä matalampaan masennuksen riskiin. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen vaatii työtä ja hybridityön vuoksi sosiaaliset kontaktit ja työasioiden ulkopuolinen kanssakäyminen vähenee. Tämä suuri murros työnteossa vaatii entistä enemmän panostusta yhteisöllisyyteen ja sen kautta myös työhyvinvointiin.

3. Työn imun edistäminen ​

Työhyvinvointi ja työn imu liittyvät keskeisesti toisiinsa. Työn imu on osa työhyvinvoinnin positiivista tilaa, jota kuvaa myönteinen asenne työntekoa kohtaan. Myönteiset tunne-, kokemus- ja motivaatiotäyttymykset estävät työhön kyllästymistä ja työuupumuksen syntymistä.

Työn imu linkittyy työntekijän kokemaan tarmokkuuteen, omistautumiseen ja työhön uppoutumiseen (flow-tila). Näin ollen työn imu synnyttää työtyytyväisyyttä, jolloin näillä tekijöillä  voi olla merkittävät ja pitkäkantoiset vaikutukset yksilön ja organisaation tasolla kannattavuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen.

Lisäksi eettinen yrityskulttuuri on kytköksissä työuupumuksen vähyyteen ja korkeaksi koettuun työn  imuun. Hyvä johtaminen voi synnyttää työn imua myös välillisesti, kun työilmapiiri on kannustava ja turvallinen ja työntekijöiden omat vahvuudet on huomioitu.

Nämä tekijät edistävät työn imua organisaatiossa:

1. Työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus – Työn imua voidaan parantaa palkitsemalla hyvästä suoristuksesta sekä tekemällä työtehtävistä osaamista kehittäviä ja monipuolisia.

2. Työn järjestäminen – Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus edistävät työn imun kokemista.

3. Työyhteisön vuorovaikutus – Selkeä- ja oikeudenmukainen johtaminen, esihenkilön ja työyhteisön tuki ovat isossa roolissa työn imun muodostumisessa. Myös huomaavaisuus arjessa, ystävällisyys, palautteen saaminen ja arvostus sekä muiden kokema työn imu vaikuttavat yksilön kokemaan työn imuun.

4. Työn varmuus ja toimintatavat – Työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, ilmapiiri työpaikalla sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista helpottavat käytännöt ja asenteet.

4. Työn tuunaaminen​

Nykyään monissa yrityksissä työntekijöillä on varsin vapaat kädet työn muokkaamiseen itselleen sopivaksi. Varsinkin, jos työn imun kokeminen on vaikeaa ja työntekijä kokee uupumusta työssään, on työn tuunaaminen hyvä työkalu edistää työhyvinvointia.

Työtä voi tuunata monilla tavoilla: rakenteellisten- ja sosiaalisten voimavarojen lisäämisellä sekä työn merkityksen ja vaatimusten kehittämisellä. Eri ihmisille toimivat eri tavat tuunata työtä: joillekin esimerkiksi työn paineen lisääminen saattaa aiheuttaa vain enemmän stressiä, kun taas joillekin se luo motivaatiota ja tehokkuutta työtä kohtaan.

Työskentely-aikoja, -paikkoja ja -tapoja tehdä tehtäviä on monia, joten kannattaa pohtia mitkä näistä ovat itselle toimivin tapa työskennellä. Työn yksilöllinen tuunaaminen lisää työn imun kokemusta, joka edistää työhyvinvointia. Kun työtä muokataan itselleen mielekkäämmäksi, sen merkitys muuttuu positiivisemmaksi ja työnteko tehostuu.

4 vinkkiä: Miten edistää työhyvinvointia yhteisöllisesti?

1. Yhteiset lounashetket: Järjestäkää yhteinen lounas tiimin kanssa vähintään kerran viikossa. Pääsette vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan toisiinne.

2. Yhteistauot:  Pitäkää Cuckoo-taukoja yhdessä pari kertaa päivässä, myös etänä työskentelevien kanssa. Aivot saavat lepotauon, pääsette juttelemaan kollegoille ja virkistymään kevyesti liikkumalla.

3. Yhteinen afterwork: Pitäkää vähintään kerran kuussa rento afterwork-tapaaminen etänä tai livenä.

4. Viikottaiset oppimis- ja tutustumishetket: Järjestäkää kerran viikossa tiimin sisäisiä tapaamisia, joiden vetovastuu siirtyy viikottain. Voitte kutsua paikalle inspiroivia tuttavia, jutella fiiliksistä tai vaikka opetella piirtämään yhdessä. Pääasia on, että opitte jotain uutta ja pääsette tutustumaan tiimiläisiin paremmin.

Lähteet:

Inceoglu, I., Thomas, G., Chu, C., Plans, D. & Gerbasi, A. (2018). Leadership behavior and employee well-being: An integrated review and a future research agenda. The Leadership Quarterly, 29(1), 179-202.

Summanen, A. (2019). Kuntien johtoryhmän jäsenten työuupumuskertomuksia.

Uusitalo-Malmivaara. (2015). Positiivisen psykologian voima.

Manka, M.-L. & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.

Työterveyslaitos

Pysy kuulolla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnista ja Cuckoon uusista ominaisuuksista.

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.

Lisää aiheesta

Miten luoda hyvä työilmapiiri? Amel Gailyn 6 vinkkiä

Tässä artikkelissa tarkastellaan hyvää työilmapiiriä ja miten se auttaa sekä työyhteisön että koko organisaation menestykseen.
Lue lisää

Työssä jaksaminen: 5 vinkkiä hyvinvoinnin parantamiseksi

Tässä artikkelissa käsittelemme työssä jaksamista ja annamme viisi vinkkiä siihen, miten työhyvinvointia ja työssä jaksamista voi parantaa.
Lue lisää

Henkinen työhyvinvointi – avain tuottavuuteen ja työssä viihtymiseen

Tässä artikkelissa tarkastellaan henkistä työhyvinvointia ja miten sitä parantamalla voidaan saavuttaa parempaa työmotivaatiota, sitoutumista ja tuottavuutta yrityksessä.
Lue lisää
Kaikki saman aihealueen artikkelit

Ratkaisut

Sisällöt

Yritys

Tilaa uutiskirje

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
Helppo, nopea ja tehokas – täydellinen 5 liikkeen tauko työpäivään!Hybridityö tuli jäädäkseen – näillä vinkeillä onnistut