Mistä työhyvinvointi koostuu?
Käytännön tasolla työhyvinvointi näkyy arjessa työn mielekkyytenä, resilienssinä ja tasaisena suorituskykynä. Se on monen tekijän summa ja syntyy työyhteisön yhteistyönä. Tarkoituksellisuuden tunne, luottamus omaan osaamiseen, päätöksenteon ja vaikuttamisen mahdollisuudet omassa työssä ovat avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta.
Työhyvinvointi koostuu useista erillisistä osa-alueista. Työhyvinvointia voidaan edistää ymmärtämällä eri osa-alueet ja kehittämällä niitä esimerkiksi seuraavasti:
1. Työhyvinvointi ja sisäinen motivaatio
Sisäisesti motivoitunut työntekijä motivoituu itse työnteosta sekä siitä, että hän tietää voivansa kehittyä. Sisäinen motivaatio kannustaa pitkäjänteiseen toimintaan ja kasvattaa itseluottamusta sekä tehokkuutta. Se on yksi luovuuden kantavista voimista, sillä ilman sisäistä motivaatiota flow-tilaan pääseminen on vaikeampaa ja työtehtävien jäsentäminen ei ole selkeää.
Työntekijän sisäistä motivaatiota kasvattaa hallinnan tunne; itselle sopivien tehtävien tekeminen ja oman osaamisen hyödyntäminen. Työntekijöiden sisäistä motivaatiota voidaan edistää keskustelemalla työn merkityksestä, toiveista ja taidoista, joita he haluaisivat kehittää itsessään. Kun työntekijän ääni saadaan kuuluviin, voitte yhdessä edistää työn mielekkyyttä ja merkitystä – samalla myös työhyvinvointi paranee.
2. Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys
Vastavuoroisuus lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, joiden on todettu olevan yhteydessä pienenevään sairastavuuteen sekä matalampaan masennuksen riskiin. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen vaatii työtä ja hybridityön vuoksi sosiaaliset kontaktit ja työasioiden ulkopuolinen kanssakäyminen vähenee. Tämä suuri murros työnteossa vaatii entistä enemmän panostusta yhteisöllisyyteen ja sen kautta myös työhyvinvointiin.