Facebook pixel

Palautumista tukeva työkulttuuri ei synny sattumalta – 3 askelta alkuun

Työelämä kiihtyy, ja sen mukana kasvavat myös työn kuormitustekijät. Samaan aikaan odotukset keskittymiskyvystä, läsnäolosta ja tuottavuudesta pysyvät korkeina. Jos palautumiselle ei ole tilaa työpäivän aikana, se näkyy ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi poissaoloina, väsymyksenä ja heikkona työkykynä.

Palautumista ei kuulu tapahtua vain vapaa-ajalla. Työpäivän aikaiset mikrotauot, liikehetket ja mahdollisuus hengähtää tukevat tutkitusti jaksamista ja keskittymistä, edistäen näin tuottavuutta. Kun työpaikalla on palautumista tukeva kulttuuri, se näkyy työn sujuvuutena, parempana yhteistyönä ja hyvinvoivina tiimeinä.

Mutta tällainen kulttuuri ei synny itsestään. Sitä täytyy tukea päätöksillä, teoilla ja rakenteilla. Seuraavaksi esittelemme kolme askelta, joiden avulla pääset alkuun palautumista tukevan työkulttuurin rakentamisessa.

1. Tunnista nykytila – mistä kulttuuri rakentuu?

Jokaisella työyhteisöllä on oma tapansa toimia. Kulttuuri näkyy siinä, miten työpäivä oikeasti rytmittyy ja millaisia käytäntöjä on hiljaisesti hyväksytty.

Esimerkiksi:

  • Onko taukojen pitäminen sallittua vai katsotaanko sitä kieroon?
  • Kannustetaanko lyhyisiin taukoihin vai ihannoidaanko tehokkuutta ilman hengähdystä?
  • Ovatko kokoukset peräkkäin vai jääkö väliin tilaa palautumiselle?

Nykytilan tunnistaminen vaatii usein rehellistä tarkastelua. Myös henkilöstön äänen kuuleminen on tärkeää. Yksinkertaisella kyselyllä tai palautekeskusteluilla voi saada arvokasta tietoa siitä, miltä työpäivä työntekijän näkökulmasta tuntuu.

2. Tee palautumisesta yhteinen tavoite

Kun tavoitteena on rakentaa palautumista tukeva työkulttuuri, vastuu ei voi jäädä yksin työntekijälle. Johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen on ratkaisevaa. Palautuminen pitää nähdä paitsi hyvinvoinnin, myös työkyvyn ja liiketoiminnan näkökulmasta.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että:

  • Johto viestii selkeästi, että palautuminen kuuluu työpäivään.
  • Esihenkilöt pitävät itse taukoja ja muistuttavat myös tiimiä tekemään niin.
  • Tiimeissä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä tauottamisen tueksi.

Kun palautuminen nähdään yhteisenä tavoitteena, siihen on helpompi sitoutua. Yhteinen suunta luo turvallisuutta ja madaltaa kynnystä myös yksilölle pitää huolta omasta jaksamisestaan.

3. Rakenna palautumista tukevat käytännöt

Kulttuuri muuttuu tekojen kautta. Siksi tärkeintä on aloittaa konkreettisesti pienin mutta toistuvin teoin.

Esimerkiksi:

  • Aikataulutetaan kokoukset niin, että niiden väliin jää palautumisaikaa.
  • Käytetään muistutuksia tai sovelluksia työpäivän aikaisten taukojen tueksi.
  • Käynnistetään taukohaasteita tai viestitään aktiivisesti palautumisen merkityksestä.

Myös työympäristö vaikuttaa. Voiko taukopaikkaan oikeasti mennä rentoutumaan? Onko kalentereissa tilaa tauoille? Näillä yksityiskohdilla on suuri merkitys arjen sujuvuudessa.

Käytäntöjen kehittäminen ei tarkoita suurta resurssipanosta, mutta sitäkin enemmän se vaatii tahtoa ja johdonmukaisuutta.

Miksi palautumista kannattaa tukea systemaattisesti?

Tutkimukset osoittavat, että työpäivän aikaiset palautumishetket vähentävät stressiä, parantavat keskittymiskykyä ja ehkäisevät uupumusta. Kun tauottaminen on osa työarkea, työntekijät voivat paremmin ja samalla koko organisaatio toimii tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla.

Palauttavan kulttuurin tukeminen heijastuu työn laatuun, tehokkuuteen ja työntekijöiden kokemukseen. Palautumista tukeva kulttuuri näkyy usein:

  • Vähentyneinä sairauspoissaoloina
  • Parempana henkilöstön sitoutumisena
  • Suurempana työtyytyväisyytenä

Näin pääset alkuun: Aloita pienestä, sitoudu pitkäjänteisesti

Palautumista tukeva työkulttuuri ei synny kampanjalla tai yksittäisellä viestillä. Se syntyy arjen valinnoista, jotka toistuvat. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit aloittaa palauttavan kulttuurin luomisen.

  1. Kysy henkilöstöltä, milloin ja miten he pitävät taukoja.
  2. Aloita yhdestä muutoksesta, kuten vaikkapa parin minuutin yhteistauosta päivässä.
  3. Käytä apuna työkaluja tai sovelluksia, jotka tukevat taukojen muistamista ja liikkumista.
  4. Pidä palautuminen säännöllisesti esillä viestinnässä, sillä toisto on avain muutokseen.

Lue lisää taukojen vaikutuksesta työkykyyn.

Lähteet:

Kinnunen, U., & Feldt, T. (2020). Työstä palautuminen – mistä on kyse ja miksi se on tärkeää? Työterveyslaitos
Harvard Business Review: “Your Brain Can Only Take So Much Focus”
Ilmarinen: Työkykyjohtamisen käytännöt

Pysy kuulolla

Tilaa uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnista ja Cuckoon uusista ominaisuuksista.

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.

Ratkaisut

Sisällöt

Yritys

Tilaa uutiskirje

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
4 liikkeen taukojumppa seinää vastenMiten tauottaminen vaikuttaa työkykyyn?