Suunnitelmallisuus ja ajanhallinta vaativat itsensäjohtamista. Miksi itsensäjohtamisesta puhutaan niin paljon, mitä se tarkoittaa ja miksi jokaisen on hyvä sekä opetella että ylläpitää tätä taitoa? Me kerromme.
Kohti tervettä työelämää -artikkelisarjan ensimmäinen osa keskittyi ajanhallintaan työelämätaitona. Toinen yhtä tärkeä ja ajanhallintaan vaikuttava taito on itsensäjohtaminen.
Itsensäjohtamisesta on puhuttu viime vuonna työelämään liittyvänä ohjenuorana ja jopa oletuksena kasvavissa määrin. Mistä tämä johtuu? Yksi selitys tiivistyy vaatimukseen työntekijän aloitekyvystä ja proaktiivisuudesta omien tehtäviensä saamisessa valmiiksi sekä vastuunkantamisessa. Yhä enemmän varsinaista työnjohtamista siirretään työntekijälle itselleen, mikä tuo toki vapautta sekä vastuuta, mutta voi olla myös kuormittavaa ja tuottavuutta heikentävää, jos itsensäjohtaminen tuntuu vaikealta.
Kasvu korostaa itsensäjohtamista voidaankin nähdä osittain vastareaktiona mikromanageerauksen vähentämiseen, mikä on tervetullut muutos työelämässä; asiantuntijat osaavat kyllä tehdä omaa työnsä ja esihenkilöstön työaikaa voidaan sijoittaa enemmän tiimin johtamiseen, pidemmän aikavälin tavoitteiden asettamiseen sekä henkilöstön jaksamisesta huolehtimiseen.
Mitä itsensäjohtaminen konkreettisesti tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna, itsensäjohtaminen on oman toiminnan suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin ylläpito ja sujuva työnteko. Itsensäjohtaminen tuo parhaimmillaan mahdollisuuden hallita omaa työelämää ja ohjata itseään erilaisissa työtehtävissä. Vaikka nopeasti ajateltuna tämä voi kuulostaa vastuun siirtämiseltä esihenkilöltä alaiselle, kyse ei ole pelkästään siitä. Esihenkilön vastuuna on edelleen auttaa ja tukea kaikessa edellämainitussa, mutta työntekijä itse hallitsee kokonaivaltaisemmin työntekoaan.
Jos itsensäjohtaminen tuntuu vaikealta tai kuormittavalta, sitä voi opetella. Siinä usein kehittyykin sitä paremmaksi mitä enemmän tätä tietoisesti harjoittaa ja löytää omiin työtapoihin parhaiten sopivat käytännöt.
Itsensäjohtamisessa on usein kyse positiivisesta kontrollista sekä ajanhallinnan että työtehtävien teon kannalta. Vaikka työtehtäviään ei aina voi valita tai täysin määrittää, moni asia on kuitenkin omissa käsissäsi.
Itsensäjohtamisessa on kyse positiivisesta kontrollista sekä ajanhallinnan että työtehtävien teon kannalta. Vaikka työtehtäviään ei aina voi valita tai täysin määrittää, on kuitenkin omissa käsissäsi, miten johdat itseäsi läpi työpäivien ja viikkojen, sekä miten suhtaudut muuttuviin tilanteisiin. Tässä esittelemme 6 vahvinta strategiaa itsensäjohtamisen opetteluun ja toteutukseen:
Itsensäjohtaminen on tärkeä taito hyvässä ja terveessä työelämässä. Sen avulla voimme hallita aikaamme ja tehtäviämme, jolloin myös suoriudumme paremmin. Vaikka suoriutumista ja tehokkuutta ei ole mahdollista eikä järkevää optimoida loputtomiin, tärkein tavoite itsensäjohtamisessa on työelämän mielekkyydeen lisääminen, tavoitteissa onnistuminen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen hallinnan tunteella.
Yksi käytännön esimerkki, jota voi kokeilla hyvin matalla kynnyksellä, on tulevan työviikon suunnittelu. Monet meistä tunnistaa sunnuntai-illan ahdistuksen, kun maanantaiaamu ja kaikkea muuta kuin tyhjä työpöytä odottaa. Siksi siihen on hyvä valmistautua jo perjantaina: luo valmiiksi selkeä lista, mistä aloitat tai jatkat maanantaina. Kalenteroi työaikaa näihin tehtäviin. Priorisoi. Jätä mahdollisuuksien mukaan liikkumavaraa kalenteriin uusille tehtäville. Näin maanantaiaamun energiaa ja aikaa vapautuu, kun sitä ei tarvitse käyttää työtilanteen muistelemiseen ja rytmiin pääsemiseen. Ja, pidä suunnitelmasta kiinni. Parhaimmillaan tämä auttaa vapauttamaan ajatuksia viikonlopun vapaiden aikana töistä, kun tiedät, että maanantaina odottaa selkeät merkit, mistä työnteko jatkuu. Tällöin sitä ei tarvitse sunnuntaibrunssilla muistella.
Ei muuta kuin kokeilemaan! Kohti terveempää työelämää -artikkelisarjan kolmas ja viimeinen osa keskittyy rutiineihin: miten luoda niitä ja toistaa niitä pitkäjänteisestä (esimerkiksi, miten joka perjantai päättyisi aina seuraavan maanantain ja tulevan työviikon suunnitteluun).
Kohti terveempää työelämää – Rutiinit työympäristöön näillä 6...