Työstressi

Työstressi – parhaat vinkit sen taklaamiseen

20.12.2021 (Päivitetty: 24.06.2025)

Mitä työstressi on ja mistä sen tunnistaa?

Työtehtävät kasaantuvat, on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, työasiat pyörivät mielessä vielä iltamyöhään ja aika loppuu kesken. Työstressi kolkuttelee ovelle. Kuulostaako tutulta?

Työstressi on kehon ja mielen reaktio tilanteisiin, joissa työn vaatimukset ylittävät yksilön käytettävissä olevat voimavarat tai keinot selviytyä niistä. Se voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana kiireen tunteena, paineena suoriutua, epävarmuutena omasta osaamisesta tai ristiriitoina työyhteisössä.

Lyhytaikainen stressi voi toimia jopa motivaation lähteenä, mutta pitkittyessään se kuluttaa voimavaroja, heikentää keskittymiskykyä ja heijastuu niin fyysiseen terveyteen kuin mielialaan. Työstressin taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten jatkuvat keskeytykset, epäselvät roolit, liiallinen työmäärä tai puutteellinen palaute. Kun kuormitus pitkittyy ilman riittävää palautumista, stressi voi kehittyä työuupumukseksi.

Ajoittainen työstressi on monille meistä hyvinkin tuttua. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 tekemän työolobarometrin mukaan jopa puolet palkansaajista kokee haitallista stressiä työssään. Negatiivisen työstressin oireet vievät pahimmillaan viimeisetkin motivaation rippeet työtä kohtaan ja etenkin luovuutta vaativassa työssä työn laatu kärsii.

Pitkittynyt työstressi voi johtaa pahimmillaan työuupumukseen. Usein uupunut ihminen lähetetään sairauslomalle, mutta hän joutuu palaamaan täysin samoihin oloihin, joissa uupui aiemmin. Jos tilanne muuttuu todella pahaksi, työuupumusta kokeva työntekijä irtisanoutuu ja vaihtaa työpaikkaa.

Työstressi voi johtua monesta eri tekijästä

Moni asia nykyisessä työelämässä aiheuttaa stressiä. Yleistyneet muutosneuvottelut ja työelämän epävarmuus voivat aiheuttaa monille stressiä. Lisäksi uudessa työssä aloittavaa voi stressata työn hallinnan, tuen ja osaamisen puute. Tällöin johto ei anna tarpeeksi aikaa uuden oppimiselle tai annetut työtehtävät ovat liian vaativia. Myös, jos työn vastuualue laajenee eikä palautumiselle anneta mahdollisuutta työpäivän aikana, voi se aiheuttaa jopa työuupumusta.

Lisääntynyt tietokoneen ääressä työskentely on suuri kuormitustekijä, joka aiheuttaa yhä enemmän stressiä ja työuupumusta. Se on kuitenkin välttämätöntä useimmissa työtehtävissä. Useat organisaatiot ovat myös siirtyneet hybridityöhön, joka aiheuttaa omat haasteensa hyvinvoinnin ja stressin hallinnan kannalta.

4 vinkkiä, joilla taklata työstressi

Seuraavaksi esittelemme neljä keinoa siihen, miten haitallista työstressiä voi lähteä taklaamaan.

1. Ennakointi

Pitkittynyt työstressi voi olla hitaasti hiipivä ongelma, siksi siihen kannattaa puuttua ennen kuin tilanne on edennyt liian vaikeaksi. Työstressin ennaltaehkäisy on mahdollista muuttamalla toimintatapoja ja mittaamalla hyvinvointia säännöllisesti. Myös johtajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä työmäärään ja työuupumuksen oireisiin.

Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen määrällisten mittareiden, kuten sairauspoissaolojen, rinnalla tulisi olla ennaltaehkäisemisen tueksi tarkoitettuja mittausmenetelmiä. Näitä hyödyntämällä työhyvinvoinnin puutteesta johtuvat sairauspoissaolot voitaisiin saada minimiin.

2. Työn tuunaaminen

Jos omat työrutiinit alkavat maistua puulta ja motivaatio uupuu, kannattaa työtä tuunata:

1. Vaihda työskentelypaikkaa – ota kuppi kuumaa ja istahda kahvilaan tekemään päiväksi töitä.

2. Opi muilta – ideoi asioita kollegoidesi kanssa tai pyydä kollega tai alan osaaja lounaalle keskustelemaan hänen tavastaan työskennellä. Muilta voi oppia uusia tapoja tarttua ongelmiin ja ratkaisuihin.

3. Syö sammakko – Brian Tracyn kehittämä Eat the Frog -metodi, eli tee ensimmäisenä työpäivän tai viikon vaikein asia. Tadaa! Suurin stressin aihe on poistettu heti kättelyssä.

4. Inspiroidu – varaa kuukaudesta ainakin pari tuntia kiinnostavan asian opiskeluun tai inspiroivan webinaarin katseluun.

3. Työpaikan sitoutuminen

Työn kuormittavuuden arviointi on hyvin yksilöllistä. Siksi johdon on vaikeaa vaikuttaa työn kuormittavuuteen, jos ei tiedä työntekijän henkilökohtaista kuormittavuuden sietokynnystä.

Jotta näihin asioihin voidaan puuttua ajoissa, tulee henkilöstön ja johdon välisen keskusteluyhteyden olla avoin ja rakentava. Kun työntekijä huomaa työstressin jatkuvan ja vaikuttavan työskentelyyn, kertoo hän siitä parhaassa tapauksessa esihenkilölleen ja he voivat yhdessä purkaa stressin lähteen.

Onneksi työstressiin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan sekä työpaikan tuen avulla. Omaan hyvinvointiin panostaminen töissä auttaa sen edistämisessä myös vapaa-ajalla. Hyvinvoiva työntekijä on myös yrityksen etu.

Onnistuneet interventiot työhyvinvoinnin saralla tarvitsevat työpaikan sitoutumista, eivät ainoastaan työntekijän ajattelun tai toiminnan muutosta.

4. Tauot palautumisen edellytyksenä

Vapaa-aikana olisi tärkeää pystyä palautumaan työpäivän rasituksista. Koska psykologiseen palautumiseen vapaa-ajalla ei ole yhtä kaikille sopivaa keinoa, eri tavat sopivat eri ihmisille. Jotkut nauttivat ulkoilusta, jotkut taas liikunnasta ja toiset rentoutuvat parhaiten käsitöiden parissa.

Mutta mitä jos huomaatkin usein olevasi vain todella väsynyt ja nuutunut eikä energiaa tunnu riittävän vapaa-ajan aktiviteetteihin? Jos haluat olla energinen myös työajan ulkopuolella, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota työtapoihin ja siihen, pidätkö tarpeeksi taukoja työpäivän aikana.

Miten säännölliset tauot vaikuttavat työstressiin ja energiatasoihin?

Kun henkilö istuu koneen ääressä koko päivän, energiatasot laskevat tasaisesti päivän mittaan. Jos aamuun sijoittuu pitkä ja rankka treeni ja loppupäivä istutaan koneen ääressä, energiataso voi laskea vielä jyrkemmin iltapäivällä.

Kun taas päivän aikana pidetään lyhyitä säännöllisiä taukoja, energiatasot pysyvät tasaisen korkealla ja ovat huomattavasti korkeammalla myös päivän päätteeksi.

Nykyään työstä irtautuminen ja taukojen pitäminen pois tietokoneen äärestä on entistä tärkeämpää lisääntyneen etätyöskentelyn johdosta. Taukojen avulla työn kuormitus vähenee ja palautuminen helpottuu.

Lähteet

• Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. (2016). Vaikuttava työuupumusinterventio: Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita.
• Bakker, A. B. & Demerouti, E. (2017). Job Demands–Resources Theory: Taking Stock and Looking Forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3), 273–285.
• Hakanen, J. & Perhoniemi, R. (2012). Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Manka, M.-L. & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi.
• Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (Toim.). (2017). Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.
• Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Työelämän kehittäminen. Työolobarometri.
• Työterveyslaitos. (2020). Toimiva työyhteisö. Työhyvinvointi [verkkosivu].