Tutkimus
Cuckoo toi 89 € säästöä jokaista käytettyä euroa kohden
25.11.2021 (Päivitetty: 14.07.2026)
Voiko työpäivän tauottaminen näkyä oikeasti myös organisaation tuloksessa? Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin Cuckoon käyttöä osana työpäivän aikaisen liikkeen ja tauottamisen lisäämistä.
Tulokset olivat kiinnostavia: Cuckoo toi tutkimuksen perusteella jopa 89 euroa säästöä jokaista käytettyä euroa kohden.
Kiinnostavinta ei kuitenkaan ole pelkkä ROI-luku, vaan se, mistä säästö syntyy. Vaikutus rakentuu useasta yhtä aikaa tapahtuvasta muutoksesta: työpäivään tulee enemmän liikettä, tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenevät, työpäivän aikainen jaksaminen paranee ja yhteisöllisyys vahvistuu.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen tuloksia analysoimalla voidaan nostaa esiin erityisesti nämä havainnot:
- Cuckoo toi jopa 89 € säästöä jokaista käytettyä euroa kohden
- työpäivän aikainen liike lisääntyi ja istuminen väheni
- tuki- ja liikuntaelinperäinen kuormitus ja kipuoireet vähenivät
- työn tuottavuus ja työpäivän aikainen jaksaminen paranivat
- yhteisöllisyyden kokemus vahvistui
Artikkelin on laatinut Cuckoon työkykyasiantuntija Anni Havas. Artikkelissa Anni käy läpi Työterveyslaitoksen vuonna 2018 teettämää tutkimusta ”Toimistotyöntekijöiden hyvinvointi – tauottamalla vähemmän istumista ja enemmän yhteisöllisyyttä?”.
Tulokset: mistä taloudellinen hyöty syntyy?
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että Cuckoon käytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä sekä työntekijän hyvinvoinnin että organisaation näkökulmasta. Hyöty ei kuitenkaan synny yhdestä yksittäisestä asiasta, vaan useamman rinnakkaisen muutoksen kautta.
Ensimmäinen niistä liittyy työn fyysiseen perustaan. Kun työpäivään syntyy enemmän liikettä, pitkäkestoinen istuminen vähenee ja keho kuormittuu vähemmän. Tämä näkyy myös tuki- ja liikuntaelinten oireilussa, jonka helpottuminen voi osaltaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen.
Toinen liittyy työn kognitiiviseen perustaan. Työpäivän tauottaminen ei tue vain fyysistä vireyttä, vaan myös keskittymistä, palautumista ja energisyyttä. Kun työntekijä jaksaa paremmin päivän aikana, myös työn sujuvuus ja tuottavuus voivat parantua.
Kolmas hyöty syntyy yhteisöllisyydestä. Kun tauottaminen tehdään näkyväksi osaksi työarkea, se voi vahvistaa yhteistä tekemistä ja madaltaa kynnystä huolehtia hyvinvoinnista myös työyhteisön tasolla. Sitoutuneempi ja paremmin voiva työyhteisö näkyy usein myös työn laadussa ja tuloksellisuudessa.
Tauottaminen tukee myös työn tuottavuutta
Tutkimuksessa työn tuottavuutta tarkasteltiin koetun tarkkaavaisuuden, energisyyden ja aikaansaamisen kautta. Näihin vaikuttaa vahvasti se, millaisessa kuormituksessa työpäivä etenee.
Kun työpäivässä on tilaa pienille palauttaville hetkille, työntekijän on helpompi säilyttää vireystila, palauttaa keskittyminen ja jatkaa tehtävästä toiseen ilman, että kuormitus kasvaa jatkuvasti. Siksi tauottamisen hyöty ei näy vain liikkeen lisääntymisenä, vaan myös siinä, miten hyvin työ sujuu.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tuottavuuden arvioitiin nousseen keskimäärin 1,5 euroa tunnissa henkilöä kohden. Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä luvun taustalla on: parempi keskittyminen, pienempi väsymys, vahvempi pystyvyyden tunne ja tasaisempi energiataso työpäivän aikana.
Työn tuottavuus on merkittävä tekijä talouden kannalta, mutta vaikuttaa meihin syvemmin myöskin yksilötasolla. Jokainen haluaa kokea onnistuvansa ja olevansa tehokas työssään. Jos ympäristö ja kohonnut vireystila mahdollistaa meille paremmat edellytykset onnistua, voimme nousta omaan parhaaseen potentiaaliin.
Työn fyysinen perusta vahvistuu
Työpäivän aikainen istuminen ja vähäinen liike kuormittavat kehoa tavoilla, joita vapaa-ajan liikunta ei aina yksin kompensoi. Siksi juuri työajalla tapahtuva kevyt liike ja asentojen vaihtelu ovat merkityksellisiä.
Tutkimuksessa Cuckoon käytöllä havaittiin selvä vaikutus aktiivisuuden lisääntymiseen. Kolmen kuukauden käytön jälkeen päivittäiset askelmäärät olivat nousseet keskimäärin lähes 700 askeleella päivässä. Kuuden kuukauden käyttöjakson jälkeen istuminen oli vähentynyt keskimäärin 47 minuuttia päivässä. Erittäin aktiivisten käyttäjien keskuudessa istuminen väheni jopa vapaapäivinä 40 minuuttia, joten positiiviset rutiinit heijastuivat myös työajan ulkopuolelle.
Lisääntynyt liike, vähentynyt istuminen sekä helpottaneet tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuus- ja kiputilat vaikuttavat sairauspoissaoloihin vähentävästi. Etätöissä luonnollinen liike on toimistotyötä vähäisempää ja kodin ergonomia on usein työpaikkaa heikompi. Siksi kevyen, monipuolisen liikkeen ja taukoliikunnan lisääminen sekä kannustus työasennon vaihteluun on merkittävässä asemassa myös etä- ja hybridityössä.
Merkittävä sairauspoissaolojen väheneminen vaikuttaa yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Henkilötasolla kahden päivän sairauspoissaolojen leikkaaminen säästää sadan hengen yritykseltä noin 100 000 € vuodessa. Mikäli edes 30 % henkilöstöstä saavuttaa hyvinvointisovelluksen avulla nämä terveyshyödyt, on säästö merkittävä. Palvelun käyttöasteeseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan esihenkilöiden kannustus ja esimerkki sekä taukoliikunnan tukeminen ja näkyvyys työpaikalla.
Hyöty syntyy kokonaisvaikutuksesta, ei yhdestä luvusta
Cuckoon kannattavuus ei perustu yhteen yksittäiseen säästölaskelmaan, vaan kokonaisvaikutukseen. Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella hyöty rakentuu siitä, että työn fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen perusta vahvistuvat yhtä aikaa.
Kun työpäivään tulee enemmän liikettä, keho kuormittuu vähemmän. Kun työpäivä sisältää palauttavia taukoja, myös energia, keskittyminen ja työn sujuvuus voivat parantua. Kun hyvinvointi näkyy arjessa yhteisenä tekemisenä, myös työyhteisön sitoutuneisuus voi vahvistua.
Tutkimuksen tiedot
- Tutkimuksen nimi: Toimistotyöntekijöiden hyvinvointi – tauottamalla vähemmän istumista ja enemmän yhteisöllisyyttä?
- Tutkimuksen tekijä: Työterveyslaitos. Punakallio, A., Halonen, J., Pehkonen, I., Turpeinen, M., Turunen, J., Remes, J., Lusa, S. & Miranda, H.
- Tutkimuksen toteutus: 2016–2018. Alkukartoitus, alkumittaukset ja -kyselyt, interventio (3–6 kk), loppukysely ja -mittaukset sekä loppuhaastattelut.
- Tutkimusjoukko: Interventiossa oli mukana Nokian työntekijöitä ja alkukartoituksessa ja haastatteluissa myös LähiTapiolan työntekijöitä.
