HR Masterclass

Mindfulness osaksi yrityksen työhyvinvointistrategiaa – dosentin vinkit

Miksi ja miten mindfulness kannattaa integroida osaksi yrityksen työhyvinvointistrategiaa? Työterveyden dosentti Helena Mirandan blogisarjan toisessa osassa käsitellään mindfulnesia ja aiheesta tehtyä tieteellistä tutkimusta.

Cuckoon vieraileva kirjoittaja Helena Miranda on lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti. Tässä kolmen blogin sarjassa hän käy läpi uusimpaan tutkimustietoon perustuvia työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä keinoja, jotka kannattaisi ottaa käyttöön jokaisessa suomalaisessa työpaikassa.

Tässä kolmen blogin sarjassa pyrin nostamaan esiin kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökulmia työkyky-,  työhyvinvointi- ja työuupumusteemoihin. Edellisessä kirjoituksessani käsittelin tutkimustiedon valossa joustavien työjärjestelyiden ja sosiaalisten kohtaamisten merkitystä työkyvyn tuessa.

Tämänkertainen blogini käsittelee mindfulnesia, tietoista läsnäoloa. Se on työterveys- ja työhyvinvointikentällä noussut yhdeksi paljon käytetyksi työkaluksi. Työpaikoille mindfulness rantautui jo vuosia sitten. Syy, miksi aihetta on hyvä käsitellä juuri nyt, on se, että tieteellistä tutkimusnäyttöä on kertynyt siitä varsin runsaasti. Tulokset ovat kiinnostavia.

Työterveys- ja hyvinvointikentällä mindfulness on noussut yhdeksi paljon käytetyksi työkaluksi - myös tieteellistä tutkimusnäyttöä on kertynyt varsin runsaasti.

Mindfulness lääketieteessä

Lääketieteessä mindfulness on saanut jalansijaa työikäisten yleisten sairauksien hoidossa ja omahoidon tukena, samalla kun kiinnostus muihinkin lääkkeettömiin hoitokeinoihin on lisääntynyt. Mindfulnessin harjoittamisella on todettu olevan laaja-alaisia vaikutuksia ihmisen ajatteluun, asenteisiin ja käyttäytymiseen ja sitä kautta mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen, toimintakykyyn, yleiseen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen (mukaan lukien työhyvinvointi). Mielenterveyshäiriöiden lisäksi mindfulnessia on käytetty mm. pitkittyneen kivun, unettomuuden, astman, neurologisten ongelmien ja sydän- ja verisuonitautien ja niiden liitännäisoireiden hoidossa.

Mindfulness ei ole jokaisen pala kakkua

Oxfordin yliopiston tutkijat julkaisivat vuonna 2021 kirjallisuuskatsauksen, johon he olivat keränneet yhteen tärkeimmät tieteelliset tutkimukset mindfulnessista työssä eli tarkemmin sanottuna siitä, miten ja miksi työpaikalla toteutettu tai työpaikan kautta tarjottu mindfulness toimii, ja mitkä tekijät saattavat selittävät sitä, että joillain työpaikoilla työhyvinvointi ei ole sen avulla parantunut.

Heti alkuun lienee hyvä sanoa – yhteenvetona näistä tutkimuksista-, että mikään ihmeitä tekevä menetelmä mindfulness ei ole, ei lääketieteessä eikä työelämässä. Ihan kuten juuritulehdukselle pitää antaa juurihoitoa, vaikka hoito olisikin hetkellisesti epämiellyttävää tai jopa kivuliasta, ei mindfulness koskaan korvaa työpahoinvoinnin juurisyiden, kuten kohtuuttoman työkuorman, huonon johtamisen tai myrkyttyneen työilmapiirin korjaamista.

Kaikissa työpaikoissa työhyvinvointi ei ole kasvanut mindfulnessilla

Eikä sitä pidä tyrkyttää väkisin kaikille. Kaikki eivät hyödy mindfulnessista, tai eivät sitä halua, eikä se kaikille myöskään ”sovi”. Syitä on monia: rankka elämäntilanne (esim. surutyö käynnissä), tai pitkäaikainen kuormittuminen (esim. elämänkriisit kerryttäneet käsittelemätöntä tunnekuormaa), joka voi estää heittäytymisen läsnäoloharjoituksiin. Itseään kohtaan kohtuuttoman vaativa ihminen saattaa puolestaan vain ahdistua, jos ei suoriudu harjoitteista täydellisesti. Itseään muutenkin herkästi tarkkaileva voi jäädä omien tuntemusten havainnointiluuppiin, jolloin tietoisuustaito kääntyy itseään vastaan. Suurimmalle osalle työssä käyvistä ihmisistä mindfulnessin harjoittaminen on kuitenkin haitatonta.

Vaikka mindfulness ei ole ihmeitä tekevä menetelmä, eikä sitä pidä väkisin tyrkyttää kaikille, useissa tutkimuksissa on myös havaittu monia myönteisiä vaikutuksia eri-ikäisillä työntekijöillä, lukuisilla eri toimialoilla.

Hyödyt ovat moninaiset

Niillä, jotka mindfulnessista hyötyvät, hyödyt voivat kantaa läpi elämän, työssä ja työn ulkopuolella. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu useissa tutkimuksissa eri-ikäisillä työntekijöillä ja lukuisilla eri toimialoilla. Useiden tieteellisten meta-analyysien (=systemaattisia yhteenvetoja tutkimuskatsauksista) mukaan työpaikalla toteutetun mindfulnessin avulla on mahdollista vähentää stressin kokemusta ja henkistä kuormittumista, parantaa keskittymistä ja tehtävien loppuun saattamista, ja sitä kautta pienentää riskiä työuupumukselle. Työntekijät oppivat myötätuntoista suhtautumista itseen ja muihin. Sen avulla voi kehittää työpaikan sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta. Myös työsuoritusta on mahdollista petrata mindfulnessin avulla.

Työhyvinvointi voi kasvaa työpaikalla toteutetun mindfulnessin avulla

Työpaikalla toteutetun mindfulnessin avulla on mahdollista vähentää stressin kokemusta ja henkistä kuormittumista, parantaa keskittymistä ja tehtävien loppuun saattamista, ja sitä kautta pienentää riskiä työuupumukselle.

Tutkimustiedosta työhyvinvointia lisääviksi käytänteiksi

Tieteellinen tutkimus on kuitenkin eri asia kuin elävä elämä ja työpaikkojen arki. Haasteita tiedon siirtämiseksi käytäntöön riittää. Miten saada yrityksen johto vakuuttumaan mindfulnessin roolista osana työhyvinvointitoimintaa? Miten saada esimiehet ymmärtämään, että ajan investointi mindfulnessiin voi parhaimmillaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, ja että se ei kilpaile työssä asetettujen tavoitteiden kanssa, vaan päinvastoin tukee niitä?

Miten saada työntekijät innostumaan ja sitoutumaan harjoitteluun, ilman että he tuntevat työpaineiden alla siitä lisästressiä, tai kokevat syyllisyyttä työajan käytöstä itsensä kehittämiseen, tai pelkäävät leimautuvansa työpaikalla heikoiksi, haavoittuvaisiksi tai pahimmillaan mielenterveysongelmaiseksi? Miten toteuttaa mindfulnessia niin, että se tuo riittävästi myönteisiä työhyvinvointivaikutuksia riittävän monelle työntekijälle ja samalla koko yritykselle?

Työhyvinvointi ei ole lisäkulu, vaan voittoa tuottava sijoitus

Yritys, jonka tavoite on tuottaa voittoa, toimii usein sen ohjaamana, mitä jää ”viivan alle”. Jos viivan alle jää jotain, voidaan ostaa työhyvinvointitoiminta. Työhyvinvointi koetaan yhä hämmästyttävän usein vain lisäkuluna, joka pienentää sitä viivanaluslukua eli liikevoittoa. Viisas yritysjohto ymmärtää kääntää ajattelun päälaelleen ja ankkuroida työyhteisöjen hyvinvoinnin tukevasti kiinni liiketoimintastrategiaan, jonka seurauksena lisäkulu muuttuu voittoa tuottavaksi sijoitukseksi.

A.

Työhyvinvointi koetaan yhä hämmästyttävän usein vain lisäkuluna, joka pienentää liikevoittoa.

B.

Työhyvinvointi ei ole lisäkulu, vaan voittoa tuottava sijoitus

Viisas yritysjohto ymmärtää kääntää ajattelun päälaelleen ja ankkuroida työyhteisöjen hyvinvoinnin tukevasti kiinni liiketoimintastrategiaan, jonka seurauksena lisäkulu muuttuu voittoa tuottavaksi sijoitukseksi.

Työnantaja viestii välittämisestä

Mindfulness voi olla yksi tällainen investointi. Kun työnantaja tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa mindfulnessia, ja tarjoaa siihen tilan lisäksi ajan, viestii työnantaja työntekijöilleen, että heidän terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan välitetään, ja että itsensä kehittämiseen ja hoitamiseen kannustetaan. Tällainen viesti voi oleellisesti lisätä työntekijöiden motivaatiota itsestään ja työkyvystään huolehtimiseen. Heille on annettu ”lupa” pitää huolta itsestään, ei vain vapaa-ajalla, vaan myös työssä, jonka äärellä ihminen viettää suuren osan valveillaoloajastaan.

Työkuormituksen ollessa korkea voi mindfulnessharjoitteella saada -ainakin hetkellisesti- selkeyttä ajatuksiin ja hallinnantunnetta kognitiiviseen kaaokseen. Mindfulnessin harjoitteleminen kannattaa nivoa osaksi kiireisenkin työpäivän rutiineja. Sen voi tehdä vaikka aloittamalla tai tauottamalla kokouksen yhteisellä läsnäolohetkellä, tai kutsumalla sovelluksen kautta työntekijöitä iltapäivällä pieneen tietoisuustuokioon – työhyvinvointi kasvaa yhdessä. 

Kun työnantaja viestii työntekijöilleen välittämistä, voi työntekijöiden motivaatio itsestään ja työkyvystään huolehtimiseen oleellisesti lisääntyä.

Kun ihmisen ei tarvitse laittaa merkittävää lisäeforttia jonkin asian toteuttamiseen, siihen on helpompi sitoutua. Kaikki ihmiset harrastaisivat säännöllisesti liikuntaa, jos sitä voisi tehokkaasti tehdä olohuoneen sohvalta käsin. Mielen hyvinvoinnin harjoittamista voi onneksi toteuttaa lähes missä vaan. Aloittaa voi todella helposti ja keinoja on monia. Amerikkalainen hyvinvointiguru Tim Ferris ehdottaa aloittamaan näin: aseta itsellesi tavoite seuraavaksi 30:ksi päiväksi – vedä yksi syvä hengenveto päivässä.

Työnantajamielikuva on rekrytoinnin työkalu

Aseta itsellesi tavoite seuraavaksi 30:ksi päiväksi – vedä yksi syvä hengenveto päivässä.

Työhyvinvointi on yhteinen asia

Lääkäreille opetetaan nykyään yhtä kustannustehokkainta toimenpidettä, jonka lääketiede tuntee: empaattista vuorovaikutusta. Näinkin ”itsestään selvä asia” on noussut arvoon arvaamattomaan mm. uusien tieteellisten aivotutkimusten myötä. Kohdatuksi ja kuulluksi tullut potilas avaa aivojensa oman lääkekaapin ja käynnistää paranemisen jo vastaanotolla. Sosiaalisten kohtaamisten merkityksestä työkykyyn kerroin edellisessä blogissani. Yhteisen mindfulnessharjoittelun kautta on mahdollista luoda avoimempi ja luottavaisempi työkulttuuri. Sen avulla voi oppia havainnoimaan ja kanavoimaan vaikeitakin tunnekokemuksia ennen kuin ne kumuloituvat ja eskaloituvat aiheuttaen pahimmillaan ”räjähdyksen” työilmapiirissä. Työasiat eivät itsessään aiheuta räjähdyksiä, vaan ihmisten emotionaaliset reaktiot niihin.

Työpaikoille kannattaa luoda erillinen, rauhallinen tila, jossa mindfulness-harjoitteluun osallistujat voivat harjoitella ilman toimintaan osallistumattomien työkavereiden läsnäoloa tai pelkäämättä keskeytyksiä. Jos tällaista on vaikea järjestää, voi mindfulnessia harjoittaa myös työpisteen äärellä joko lyhyinä sessioina tai vastamelukuulokkeita hyödyntäen, tai vaikka työmatkalla mobiilisovelluksen avulla (jos kulkee julkisilla liikennevälineillä). 

Rauhallisessa tilassa voi harjoittaa mindfulnessia pelkäämättä keskeytyksiä, jolloin työhyvinvointi kasvaa.

Lyhytkin mindfulnessharjoitus työpisteen äärellä vaikuttaa työn tauottumisen lisäksi myös pystyvyydentunteeseen (self—efficacy). Kokemusta omasta pystyvyydestä voi ja kannattaa nimenomaan lisätä pienin teoin, mutta toistetusti. Sateiden synnyttämistä pienistä puroista kasvaa suuri joki. Pienistä mutta säännöllisistä työhyvinvointiteoista kypsyy työkykyinen ja tuottelias, hyvinvoiva henkilöstö.

Yhteisen mindfulnessharjoittelun kautta on mahdollista luoda avoimempi ja luottavaisempi työkulttuuri.

Mindfulnesia työpäiviin Cuckoon avulla

Cuckoo on hyvinvointisovellus, josta löydät yli 400 fysioterapeutin suunnittelemaa taukoliikuntavideota. Sen lisäksi Cuckoosta löytyy paljon muutakin mm. mindfulnessharjoitteita, pidempiä kotitreenejä ja ääniharjoituksia! Cuckoon pelilliset ominaisuudet houkuttelevat ja muistuttavat pitämään taukoja: jokaisesta pidetystä mindfulness- tai taukoliikuntahetkestä saat pisteitä ja kerrytät taukotreenistreakia. 

Cuckoo auttaa taklaamaan istumisen haitat

Keräämällä pisteitä etenet kartalla ja voit osallistua kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja! Jos yritykselläsi on Cuckoo käytössä voit myös seurata työkavereidesi etenemistä, muodostaa sisäisiä tiimejä sekä haastaa kollegoita muutaman päivän skaboihin. Cuckoota käyttää jo yli 300 Suomen johtavaa yritystä ja voitte myös seurata oman organisaationne sijoitusta yritysten välisessä Liigapörssissä. 

Cuckoo-hyvinvointisovellus edistää tutkitusti työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan Cuckoon aktiivisella käytöllä on positiivinen vaikutus sosiaaliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että sairauspoissaoloja pystyttiin vähentämään Cuckoon käytöllä kolmen kuukauden intervention aikana 0,5 päivää/henkilö. Muita koettuja hyötyjä Cuckoo-sovelluksen käytöstä oli parantunut palautuminen ja lisääntynyt yhteisöllisyyden kokemus työpaikalla. Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Työmme vaatii kykyä keskittyä monen tunnin ajan, minkä takia esimerkiksi Cuckoon mindfulness tauot ovat olleet todella hyödyllisiä meidän työntekijöillemme.

- Kati Sasse, VP of People and Culture, Berggren

Miten Cuckoo auttaisi sinua ja kollegoitasi työpäivien aktivoinnissa?

Cuckoon tiimi auttaa mielellään pohtimaan teille sopivaa pakettia ja aktivointia!

Jätä yhteystietosi alle niin saat lisätietoja Cuckoosta

Jättämällä yhteystietosi hyväksyt, että Cuckoo on yhteydessä sinuun ja voi käyttää yhteiystietoja markkinointitarkoituksiin.

Ei sitoumusta. Tietosi on meillä turvassa.