Cuckoo blog

Työhyvinvointi nousuun näillä neljällä keinoilla

Miksi työhyvinvointi on panostamisen arvoista?

Työhyvinvointi yrityksen näkökulmasta on tärkeä tarkastelun kohde, sillä työhyvinvointi on yksi keskeisimmistä kilpailutekijöistä. Aineettoman pääoman kuten organisaation työntekijöiden vaikutus organisaation tulokseen on jopa 50–90 prosenttia. Työhyvinvoinnin ollessa hyvällä tasolla työntekijät ovat motivoituneita, vastuullisia ja joustavia. Työhyvinvointi vaikuttaa myös organisaation tiedonkulkuun sekä yhteistyöhön, joten yksilöiden hyvinvointi on tärkeää koko yhteisön kannalta.

 

Tässä artikkelissa autamme ymmärtämään työhyvinvoinnin osa-alueita, ja annamme käytännön keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Työnantajan vastuu työhyvinvoinnista

Johtamisen näkökulmasta organisaation työhyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat etenkin 

 

  • työnantajan johtamisosaaminen

 

  • läsnäolo

 

  • jatkuva kehittyminen

 

  • vuorovaikutustaidot

 

  • ikäjohtaminen

 

Ikäjohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten hyvää johtamista, ottaen huomioon eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet. 

 Hyvällä johtamisella on merkittävä rooli organisaation hyvinvoinnissa. Hyvä johtaja edistää avointa vuorovaikutusta, vähentää epätasa-arvoisuutta, ymmärtää erilaisia työntekijöitä, haluaa jatkuvasti kehittyä omassa roolissaan ja on läsnä. Kun johtajalla on homma hanskassa, on hänen helpompaa pysyä kärryillä myös muiden tilanteista.

 

Miten työhyvinvointia sitten voitaisiin mitata? Riittävätkö työtyytyväisyyskyselyt hyvinvoinnin mittaamiseen työpaikalla? Johtamistutkimuksissa on kritisoitu hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden rinnastusta toisiinsa. Tällöin keskittyminen työtyytyväisyyteen ei kuvaa tarpeeksi laajasti moniulotteista hyvinvoinnin käsitettä. Silloin saatetaan jättää huomioimatta muut yksilön tärkeät fyysiseen ja psykologiseen terveyteen liittyvät muuttujat tarkastellessa johtamisen ja muiden hyvinvointitulosten välisiä suhteita. Työhyvinvointi on kokonaisvaltaisempaa ja vaatii kyselyiden lisäksi myös aktiivista, yksilöllistä tarkastelua. Koska aina yksilöllinen tarkastelu ei ole mahdollista, on entistä tärkeämpää luoda avoin keskusteluyhteys johdon ja työntekijöiden välille, jotta he voivat kertoa ongelmistaan ajoissa.

Mistä työhyvinvointi koostuu?

Käytännön tasolla työhyvinvointi näkyy arjessa työssä viihtymisenä. Se on monen tekijän summa ja syntyy työyhteisön yhteistyönä. Työntekijä kokee olevansa tärkeä osa tiimiä ja tulee kuulluksi. Tarkoituksellisuuden tunne, luottamus omaan osaamiseen, päätöksenteon ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin omassa työssä ovat avainasemassa työhyvinvoinnin kannalta.

 

Työhyvinvointia voidaan edistää ymmärtämällä sen osa-alueet ja kehittämällä niitä esimerkiksi seuraavasti:

1. Työhyvinvointi ja sisäinen motivaatio

Sisäisesti motivoitunutta työntekijää motivoituu itse työnteosta sekä siitä, että hän voi jatkuvasti kehittyä tässä intohimossaan. Sisäinen motivaatio kannustaa pitkäjänteiseen toimintaan ja kasvattaa itseluottamusta sekä tehokkuutta. Se on yksi luovuuden kantavista voimista, ilman sisäistä motivaatiota flow-tilaan pääseminen on vaikeampaan ja työtehtävien merkitys ei ole selkeää.

 

Työntekijän sisäistä motivaatiota kasvattaa mielekkäiden asioiden tekeminen ja oman osaamisen hyödyntäminen. Työntekijöiden sisäistä motivaatiota voidaan edistää keskustelemalla työn merkityksestä, toiveista ja taidoista joita he haluaisivat kehittää itsessään. Kun työntekijän ääni saadaan kuuluviin, voitte yhdessä edistää työn mielekkyyttä ja merkitystä.

2. Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys

Vastavuoroisuus  lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, joiden on todettu olevan yhteydessä vähäisempään sairastavuuteen sekä pienempään masennuksen ilmenemisen riskiin. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen vaatii välillä töitä ja etenkin koronan aiheuttaman etätyön takia ihmiset kokoontuvat vähemmän toimistolle ja työasioiden ulkopuolinen kanssakäyminen vähenee. Siksi on entistä tärkeämpää panostaa yhteisöllisyyteen. 

 

Tässä vinkkejä yhteisöllisyyden edistämiseen.

Järjestäkää yhteinen lounas tiimin kanssa vähintään kerran viikossa. Pääsette vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan toisiinne. Jos työskentelette etänä, järjestäkää videotapaaminen.

 Pitäkää Cuckoo-taukoja yhdessä pari kertaa päivässä, myös etänä työskentelevien kanssa. Aivot saavat lepotauon, pääsette juttelemaan kollegoille ja virkistymään kevyesti liikkumalla.

Pitäkää vähintään kerran kuussa rento afterwork-tapaaminen etänä tai livenä. Afterworkeilla voitte pelata tai vaihtaa kuulumisia rennolla mielellä. 

Järjestäkää kerran viikossa tiimin sisäisiä tapaamisia, joiden vetovastuu siirtyy viikottain. Voitte kutsua paikalle inspiroivia tuttavia, jutella fiiliksistä tai vaikka opetella piirtämään yhdessä. Pääasia on, että opitte jotain uutta tai tutustutte tiimiläisiinne paremmin.

3. Työn imun edistäminen

Työn imu on osa työhyvinvoinnin positiivista tilaa, jota kuvaa myönteinen asenne  työntekoa kohtaan. Myönteiset tunne-, kokemus- ja motivaatiotäyttymykset estävät työhön  kyllästymistä ja työuupumuksen syntymistä. Työn imu linkittyy työntekijän kokemaan tarmokkuuteen, omistautumiseen ja työhön uppoutumiseen. Näin ollen työn imu synnyttää työtyytyväisyyttä, jolloin näillä tekijöillä  voi olla merkittävät ja pitkäkantoiset vaikutukset yksilön ja organisaation tasolla kannattavuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen.

 

Lisäksi eettinen yrityskulttuuri on kytköksissä työuupumuksen vähyyteen ja korkeaksi koettuun työn  imuun. Hyvä johtaminen voi synnyttää työn imua myös välillisesti,  kun työilmapiiri on kannustava ja turvallinen, työntekijöiden vahvuudet ja kiinnostuksen  kohteet on huomioitu.

Työn imua voidaan edistää seuraavilla tavoilla:

Työn imua voidaan parantaa palkitsemalla hyvästä suoristuksesta sekä tekemällä työtehtävistä osaamista kehittäviä ja monipuolisia.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus edistävät työn imun kokemista. 

Selkeä- ja oikeudenmukainen johtaminen, esihenkilön ja työyhteisön tuki ovat isossa roolissa työn imun muodostumisessa. Myös huomaavaisuus arjessa, ystävällisyys, palautteen saaminen ja arvostus sekä muiden kokema työn imu vaikuttavat yksilön kokemaan työn imuun.

Työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, ilmapiiri työpaikalla sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista helpottavat käytännöt ja asenteet. 

4. Työn tuunaaminen

Nykyään monissa  yrityksissä työntekijöillä on varsin vapaat kädet työn muokkaamiseen itselleen sopivaksi. Varsinkin jos työn imun kokeminen on vaikeaa ja työntekijä kokee uupumusta työssään, on työn tuunaaminen hyvä työkalu työhyvinvoinnin edistämiseen.

 

Työtä voi tuunata monilla tavoilla, rakenteellisten- ja sosiaalisten voimavarojen lisäämisellä, sekä työn merkityksen ja vaatimusten lisäämisellä. Eri ihmisille toimivat eri tavat tuunata työtä, joillekin esimerkiksi työn paineen lisääminen saattaa aiheuttaa vain enemmän stressiä, kun taas joillekin se luo motivaatiota ja tehokkuutta työtä kohtaan. Työskentely-aikoja, -paikkoja ja -tapoja tehdä tehtäviä on monia, kannattaa pohtia mikä niistä on itselle se toimivin tapa työskennellä. Työn yksilöllinen tuunaaminen lisää työn imun kokemusta, joka edistää työhyvinvointia. Kun työtä muokataan itselleen mielekkäämmäksi, sen merkitys muuttuu ja työ voidaan nähdä enemmänkin kuin vain pakollisena osana arkea.  

Cuckoo-hyvinvointisovellus edistää tutkitusti työhyvinvointia. Pääset ilmaiseen kokeiluun täältä.

New Cuckoo!

We renewed our brand and application - can't wait for you to try it!

Lähteet:

Inceoglu, I., Thomas, G., Chu, C., Plans, D. & Gerbasi, A. (2018). Leadership  behavior and employee well-being: An integrated review and a future  research agenda. The Leadership Quarterly, 29(1), 179-202. 

Summanen, A. (2019). Kuntien johtoryhmän jäsenten työuupumuskertomuksia. 

Uusitalo-Malmivaara. (2015). Positiivisen psykologian voima. 

Manka, M.-L. & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro. 

Työterveyslaitos