Cuckoo blog

Työstressi: parhaat vinkit sen taklaamiseen

Työtehtävät kasaantuvat, vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, aika tuntuu loppuvan kesken ja työasiat pyörivät mielessä vielä iltamyöhään.

 

Kuulostaako tutulta?

 

Negatiivisen työstressin oireet vievät pahimmillaan viimeisetkin motivaation rippeet työtä kohtaan ja etenkin luovuutta vaativassa työssä työn laatu kärsii.  

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 tekemän työolobarometrin mukaan jopa puolet palkansaajista kokee haitallista stressiä työssään.

 

Pitkittynyt työstressi voi johtaa pahimmillaan työuupumukseen. Usein uupunut ihminen lähetetään sairauslomalle, mutta hän joutuu palaamaan täysin samoihin oloihin, joissa uupui aiemmin. Jos tilanne muuttuu todella pahaksi, työuupumusta kokeva työntekijä irtisanoutuu ja vaihtaa työpaikkaa.

 

Positiivinen stressi luo työn imua ja motivoi

On tärkeää muistaa, että kaikki työstressi ei ole lainkaan huonoa. Positiivinen stressi syntyy usein ihmistä kehittävistä ja aikaansaamisen kokemuksista,  jotka vievät eteenpäin ja tarjoavat mahdollisuuksia. Stressi ei siis ole pelkästään  huono asia, vaan oikeastaan välttämätöntä tehokkaissa ja haastavissa suorituksissa, sillä se  vauhdittaa työntekoa luoden työn imua. Usein juuri positiivinen stressi vie asioita eteenpäin ja ajan tuoma paine ei lamauta, vaan motivoi. Positiivinen stressi työssä jättää hyvää fiilistä ja energiaa myös vapaa-ajalle.

 

Kuitenkin pitkittyneenä haastavien tilanteiden paine voi muuttua negatiiviseksi stressiksi, ja johtaa pahimmassa tapauksessa loppuun palamiseen. Jotta haitallisiin hyvinvointia rapauttaviin asioihin voidaan puuttua, on ymmärrettävä mitkä asiat aiheuttavat haitallista stressiä. Tässä artikkelissa keskitymme haitallisen stressin tunnistamiseen, kitkemiseen ja sen muuttamiseen positiiviseksi stressiksi.

Työstressi on viisasta kitkeä ajoissa.

Työstressi on lisääntynyt etätyöskentelyn myötä

Etenkin uudessa työssä stressaantuneella stressitekijöiden taustalla voivat olla työn hallinnan, tuen ja osaamisen puute. Johto ei anna tarpeeksi aikaa uuden oppimiselle tai annetut työtehtävät ovat liian vaativia. Myös, jos työn vastuualue laajenee ja palautumiselle ei anneta mahdollisuutta työpäivän aikana, voivat ne aiheuttaa jopa työuupumusta. 


Lisääntynyt tietokoneen ääressä työskentely on suuri kuormitustekijä, joka aiheuttaa yhä enemmän stressiä ja työuupumusta. Se on kuitenkin välttämätöntä useimmissa työtehtävissä työnkuvan sekä koronan aiheuttaman etätyöskentelyn takia. Useat organisaatiot ovat siirtyneet hybridityöhön, joka aiheuttaa omat haasteensa hyvinvoinnin ja stressin hallinnan kannalta. Teimme hyvinvoinnin tueksi hybridityön oppaan, joka helpottaa juuri hybridityön haasteissa.

 

Kun stressaavat tekijät on havainnoitu, on aika toimia.

1. Ennakointi

Pitkittynyt työstressi voi olla hitaasti hiipivä ongelma, siksi siihen kannattaa puutua ennen kuin tilanne on edennyt liian vaikeaksi. Työstressin ennaltaehkäisy on mahdollista muuttamalla toimintatapoja ja mittaamalla hyvinvointia säännöllisesti. Johtajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä työmäärään ja työuupumuksen  oireisiin. Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen määrällisten mittareiden kuten sairauspoissaolojen rinnalla tulisi olla ennaltaehkäisemisen tueksi tarkoitettuja mittausmenetelmiä, jotta työhyvinvoinnin puutteesta johtuvat sairauspoissaolot voitaisiin saada  minimiin.

2. Tauot palautumisen edellytyksenä

Työpäivä on juuri päättynyt ja pääset  vapaa-ajan viettoon. Ihanaa! 

 

Huomaat kuitenkin olevasi todella väsynyt, eikä energiaa tunnu riittävän vapaa-ajan aktiviteetteihin ja olo on nuutunut. 

 

Mitä järkeä on on tehdä työtä siten, että se vie turhaan energiaa myös omalta ajalta?

Jos haluat olla energinen myös työajan ulkopuolella, kannattaa kiinnittää huomiota työtapoihin ja siihen, pidätkö tarpeeksi taukoja työpäivän aikana.

 

Nykyään työstä irtautuminen ja taukojen pitäminen tietokoneen äärestä on entistä tärkeämpää lisääntyneen etätyöskentelyn johdosta. Taukojen avulla työn kuormitus vähenee ja palautuminen helpottuu.

 

Tauoista on tutkitusti hyötyä. Työterveyslaitos tutki Cuckoo-hyvinvointisovelluksen käyttöä ja löysi merkittäviä hyötyjä tauottamisesta sen avulla. Tutkimuksen mukaan hyvinvointisovelluksen käyttö tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista ja lisäsi heidän tarmokkuuttaan. Taukojen aktiivinen pitämien vähensi myös tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta.

Taukojen pitäminen työpäivän aikana edesauttaa psykologista palautumista huomattavasti ja auttaa jaksamaan myös vapaa-ajalla. 

 

Vapaa-ajan aktiviteetit maistuvat energisenä paremmin ja auttavat irtautumaan työstä. Psykologiseen palautumiseen vapaa-ajalla ei ole yhtä kaikille sopivaa keinoa, eri tavat sopivat eri ihmisille. Jotkut nauttivat ulkoilusta, jotkut taas liikunnasta ja toiset rentoutuvat parhaiten käsitöiden parissa.

3. Työn tuunaaminen

Jos omat työrutiinit alkavat maistumaan puulta ja motivaatio uupuu, kannattaa työtä tuunata:

 Ota kuppi kuumaa kahvia ja istahda kahvilaan tekemään päiväksi töitä.

Ideoi asioita kollgeoidesi kanssa tai pyydä kollegaa tai alan osaajaa lounaalle keskustelemaan hänen tavastaan työskennellä. Muilta voi oppia uusia tapoja tarttua ongelmiin ja ratkaisuihin. 

Brian Tracyn kehittämä Eat the Frog -metodi, eli tee ensimmäisenä työpäivän tai viikon vaikein asia. Tadaa! Suurin stressin aihe on poistettu heti kättelyssä. 

Varaa kuukaudesta ainakin pari tuntia kiinnostavan asian opiskeluun tai inspiroivan webinaarin katseluun.

4. Työpaikan sitoutuminen

Työn kuormittavuuden arviointi on hyvin yksilöllistä, johon johdon on vaikeaa vaikuttaa, jos ei tiedä työntekijän henkilökohtaista kuormittavuuden sietokynnystä. 

 

Jotta näihin asioihin voidaan puuttua ajoissa, tulee henkilöstön ja johdon välinen keskusteluyhteys olla avoin ja rakentava. Kun työntekijä huomaa työstressin jatkuvan ja vaikuttavan työskentelyyn, kertoo hän siitä parhaassa tapauksessa esihenkilölleen ja he voivat yhdessä purkaa stressin lähteen. 

Onnistuneet interventiot työhyvinvoinnin saralla tarvitsevat työpaikan sitoutumista, eivät ainoastaan työntekijän ajattelun tai toiminnan muutosta.

Työstressi on pitkittyneenä ikävä vaiva joka voi aiheuttaa suurempia ongelmia, kuten loppuun palamista. Hyvinvoinnista huolta pitäminen unohtuu usein työn tohinassa, mutta kun se kärsii, on työtä haastavampaa tehdä laadukkaasti. 

 

Onneksi työstressiin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan sekä työpaikan tuen avulla. Omaan hyvinvointiin panostaminen töissä auttaa sen edistämisessä myös vapaa-ajalla. Hyvinvoiva työntekijä on myös yrityksen etu.

Cuckoo auttaa sinua palutumaan jo työpäivien aikana ja tuo iloa ja energiaa työpäiviisi. Aloita ilmainen kokeilu täältä.

New Cuckoo!

We renewed our brand and application - can't wait for you to try it!

Lähteet:

Ahola, K., Toppinen-Tanner, S. & Seppänen, J. (2016). Vaikuttava  työuupumusinterventio: Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita. 

Bakker, A. B. & Demerouti, E. (2017). Job Demands–Resources Theory: Taking  Stock and Looking Forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3),  273-285. 

Hakanen, J. & Perhoniemi, R. (2012). Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut  ja tarttuminen työtoverista toiseen. Helsinki: Työterveyslaitos.

Manka, M.-L. & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi

Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (Toim.). (2017). Tykkää työstä:  työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. 

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Työelämän kehittäminen. Työolobarometri.

Työterveyslaitos. (2020). Toimiva työyhteisö. Työhyvinvointi [verkkosivu].