Cuckoo blog

Työyhteisötaidot kunniaan! Vinkit palautteenantoon

Työyhteisötaidot ovat keskeinen teema työelämäkyselyissä.  Monien kyselyjen mukaan palaute työpaikalla jää usein liian vähäiseksi. Maslowin tarvehierarkian mukaan meillä on tarve kehittää itseämme ja saada omat kyvyt täyteen käyttöön esimerkiksi työssä. On kuitenkin vaikea kehittää itseään ja taitojaan, jos ei tiedä millaisia suorituksia odotetaan, missä on onnistuttu ja missä ei.  Jos sitä kaivattua suoraa palautetta sitten saadaan, siitä puhutaan viikkoja kahvihuoneessa leuka väärällään: minäkö muka, pah, ei pidä paikkaansa, pomo on väärässä. Tuttua?

 

Työyhteisötaidot kuten palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat haastavia taitoja, mutta tärkeitä. Positiivista palautetta on luonnollisesti helpompi antaa ja ottaa vastaan. Se voi kuitenkin olla pelkkää sananhelinää, jollei sitä tarkenneta tai kohdenneta mihinkään. ”Olet tehnyt hyvää työtä” ei sinänsä kerro vielä mitään. Onnistumisia kannattaa eritellä, jolloin työntekijä – tai esihenkilö – tietää, minkä vuoksi hänen työpanostaan arvostetaan, ja minkä takia hän on työssään hyvä ja yritykselle tärkeä. Palautteen antaminen työpaikalla on todella tärkeä osa hyvinvoivaa ja avointa työyhteisöä.

"Oman työn kokeminen merkityksellisenä on iso osa motivaatiota ja sitoutumista työhön sekä työnantajaan. Positiivinen palaute kannustaa lisäämään käyttäytymistä, josta positiivista palautetta saadaan"

Cuckoon toimitusjohtaja Veera Lehmonen

Positiivinen palaute sisältää pieniä, ystävällisiä sanoja työkavereille.  ”Me Cuckoolla ymmärrämme, että työyhteisötaidot ja erityisesti palautteen antaminen on tärkeää. Meillä kannustetaan antamaan positiivista palautetta työkaverille matalalla kynnyksellä  ja olemmekin luoneet sisäiseen viestintään kokonaan positiiviselle palautteelle omistetun kanavan. Kun palautteen antaminen on tehty tarpeeksi helpoksi, tulee useammin kehuttua kollegaa ja nostettua esille toisen onnistumisia ja saavutuksia”, Veera kertoo. Työpaikalla on hyvä olla olemassa myös joka suuntaan avoin ja aktiivinen palautekanava, jonka kautta saadaan välineitä kehittää itseään esimerkiksi työntekijänä, kommunikoijana tai esimiehenä.

Palaute työpaikalla kehittää yhteisön avoimuutta

Voidaan puhua negatiivisesta palautteesta, mutta parempi termi lienee rakentava kritiikki – todellinen työyhteisötaito. Sen antamista usein vältellään, jottei pahoiteta toisen mieltä. Monelle kritiikin vastaanottaminen on myös todella vaikeaa, koska se otetaan henkilökohtaisesti. Harva kritiikistä nyt varsinaisesti nauttii, mutta sen voi oppia ottamaan vastaan niin, että hyödyntää sen itsensä kehittämisessä.

"Me kaikki teemme virheitä ja niistä on tärkeä saada palautetta rakentavasti niin, että vastaanottaja ymmärtää, minkä vuoksi on saanut palautetta. Kannustan ottamaan tunteet mukaan tilanteeseen. Aloita palautteen antaminen esimerkiksi sanomalla, että ”kun toimit näin, se tuntui minusta tältä”

Veera Lehmonen

Väärinymmärryksiltä on toisinaan vaikea välttyä, koska kyseessä on arka asia. Yksikin väärä sana tai äänenpaino voi nostaa vastaanottajan suojamuurit pystyyn, ja sen jälkeen hän ei ota enää mitään vastaan. Lehmosen mielestä palaute – myös kriitiikki – on välttämätöntä ja kertoo välittämisestä. Pahempaa on jättää asia kokonaan sanomatta. Siksi rakentavan kritiikin antaminen on todella tärkeä työyhteisötaito.

Työyhteisötaidot voivat kehittyä

Rakentavan kritiikin antamisen voi siis hoitaa myös niin, ettei menetä välejään kyseiseen ihmiseen. Esimerkiksi alla oleva menetelmä kannattaa huomioida, kun miettii, miten antaisi palautetta työntekijöilleen. Työyhteisötaidot – palautteen antaminen ja vastaanottaminen, on taitoja, joissa voi aina kehittyä! 

1. Aloita palautteen antaminen positiivisista asioista konkreettisin esimerkein, korosta hyviä puolia ja onnistumisia.

2. Kerro henkilölle, missä asioissa hänellä olisi vielä kehitettävää tai mihin asioihin hänen kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota. Älä puhu ympäripyöreitä vaan kerro esimerkkejä. Anna kehitysehdotuksia.

3. Lopeta positiiviseen palautteeseen ja niputa yhteen työntekijän onnistumiset. Näin hänelle jää keskustelusta hyvä mieli ja hän todennäköisesti kiinnittää kehityskohtiinsa jatkossa huomiota ihan omasta tahdostaan.

Kannattaa myös muistaa, ettei anna kritiikkiä muiden kuullen ja keskittyy kritiikissä toimintaan, ei henkilöön. Palaute kannattaa myös antaa saman tien, eikä jättää sitä leijumaan ilmaan kerran vuodessa järjestettävää kehityskeskustelua silmällä pitäen. Palautteen jälkeen on myös hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mitä vastaanottaja haluaa asiaan sanoa. Hyvä keskustelu on rauhallinen ja konkreettinen, jolloin kaikille osapuolille jää selkeä kuva siitä, miten edetään ja mihin tähdätään.